Aasian norsujen persoonallisuuspiirteet eroavat yksilöiden välillä aivan kuin ihmisillä

​Turun yliopiston tiedote 21.2.2018

Ihmiset ovat tunnetusti erilaisia persoonallisuuksiltaan, ja ihmisen persoonallisuus voidaan jakaa viiteen eri persoonallisuusluokkaan. Myös eläinten käytös eroaa yksilöiden välillä: jotkut yksilöt ovat rohkeampia, kun taas toiset muita sosiaalisempia tai aggressiivisempia.

– Tällaisia johdonmukaisia käyttäytymiseroja kutsutaan persoonallisuudeksi. Persoonallisuuden tutkimus on tähän asti keskittynyt ihmisten lisäksi muun muassa kädellisiin, lemmikkeihin ja eläintarhayksilöihin, tai suhteellisen lyhytikäisiin lajeihin. Ihmisten lisäksi tutkimukset muista pitkäikäisistä eläinlajeista, jotka elävät luonnollisessa ympäristössään, ovat harvinaisia, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Martin Seltmann Turun yliopiston biologian laitokselta.

Turun yliopiston tutkijat tarkastelivat Myanmarin työläisnorsupopulaatiota ja totesivat, että Aasian norsujen persoonallisuus voidaan jakaa kolmeen persoonallisuusluokkaan: tarkkaavaisuuteen, sosiaalisuuteen ja aggressiivisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että persoonallisuus koostui sekä naaras- että urosnorsuilla näistä kolmesta persoonallisuusluokasta.

– Tarkkaavaisuus kuvaa sitä, miten norsu toimii ja havainnoi ympäristöään. Sosiaalisuus kertoo, miten paljon norsu hakeutuu toisten norsujen ja ihmisten seuraan, ja miten suosittuja seurustelukumppaneita norsut itse ovat. Aggressiivisuus osoittaa, miten vihamielisesti norsu käyttäytyy muita norsuja kohtaan, ja miten paljon se puuttuu toisten norsujen sosiaaliseen kanssakäymiseen, Seltmann sanoo.

Norsun ja ihmisen elämänkaaret muistuttavat toisiaan

Tutkijat tarkastelivat yli 250 työläisnorsun persoonallisuutta niiden luonnollisessa ympäristössä Myanmarissa.

– Nämä norsut tekevät töitä puuteollisuudessa, jossa ne kuljettavat tukkeja paikasta toiseen. Tämä on hyvin ainutlaatuinen tutkimusympäristö ja -populaatio, joka mahdollistaa useiden satojen norsujen tutkimisen, Seltmann kertoo.

Jokainen norsu työskentelee mahoutin eli niin sanotun norsuajajan kanssa. Tämä sosiaalinen suhde voi kestää norsun koko eliniän ajan. Siksi mahout tuntee norsunsa käytöksen hyvin tarkkaan ja voi antaa yksityiskohtaista tietoa sen persoonallisuudesta.

– Tapasimme norsuja, jotka olivat esimerkiksi selvästi uteliaampia ja rohkeampia kuin toiset. Ne saattoivat yrittää vaikkapa varastaa vesimeloneja, joita oli tarkoitus käyttää palkkioina, Seltmann kertoo.

Tutkijat keräsivät aineistoa norsujen persoonallisuudesta kyselytutkimuksen avulla Myanmarissa vuosina 2014–2017. Kysymykset esitettiin mahouteille ja heidän piti arvioida norsun käyttäytymistä 28 piirteen mukaan. Mahoutit arvioivat asteikolla yhdestä neljään, käyttäytyykö norsu harvoin vai usein tietyn piirteen mukaisesti. 

– Norsulla on paljon samanlaisia piirteitä ihmisen kanssa elinkierrossaan ja käyttäytymisessään. Norsut muun muassa elävät hyvin pitkään ja synnyttävät kerrallaan vain yhden poikasen, joka tarvitsee sekä äidin että muiden naaraiden huolenpitoa hyvin pitkään syntymänsä jälkeen. Molemmat lajit elävät monimutkaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, joka on mahdollisesti yksi syy, miksi myös persoonallisuusrakenne on kehittynyt monimutkaiseksi, sanoo tutkimukseen osallistunut tutkija Mirkka Lahdenperä Turun yliopistosta.

Tutkimus tuo lisätietoa siitä, miten persoonallisuus on kehittynyt pitkäikäisissä, hyvin sosiaalisissa lajeissa. Aasian norsujen persoonallisuuden tutkimus voi myös auttaa lajin suojelussa ja helpottaa populaation hoitoa ja ylläpitoa. Lisäksi tutkimustieto voi parantaa norsuyksilöiden hyvinvointia Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. 

Tutkimus julkaistiin arvostetun brittiläisen tiedeakatemia Royal Societyn julkaisusarjassa Open Science: http://rsos.royalsocietypublishing.org/content/5/2/172026

Kuvia

Median edustajat voivat hyödyntää kuvia vapaasti aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Kuvaaja: John Jackson

Kuva 1: https://apps.utu.fi/media/kuvat/norsut/norsu-1.jpg

Kuva 2: https://apps.utu.fi/media/kuvat/norsut/norsu-2.jpg

Kuva 3: https://apps.utu.fi/media/kuvat/norsut/norsu-3.jpg

Lisätietoja

Martin Seltmann, p. 0294504259, martin.seltmann@utu.fi

Mirkka Lahdenperä, p. 0294504258, mirkka.lahdenpera@utu.fi

Lisätietoja tutkimusprojektista: http://elephant-project.science/