60-vuotiaan Sydäntutkimuskeskuksen painopiste siirtynyt korjaamisesta ennaltaehkäisyyn

​Sydäntutkimuskeskuksen johtajan, akatemiaprofessori Olli Raitakari kertoo, miten keskuksen perustamisen taustalla oli turkulaisten halu päästä sydäntutkimuksessa ja -kirurgiassa kansainväliseen vauhtiin.

 

– Heti toiminnan alkaessa keskus hankki röntgenläpivalaisulaitteen, vähän myöhemmin leikkaussalilaitteiston sekä sydänkeuhkokoneen. Kirurgit ryhtyivät heti suorittamaan avosydänleikkauksia, ensin koirilla. Kirurgi Sauli Viikari suoritti Turussa Pohjoismaiden ensimmäisen avosydänleikkauksen, Raitakari kertoo.

Vuosina 1958–1960 keskuksessa tehtiin avosydänleikkaus 20 koiralle, ensimmäisen ihminen leikattiin 1960 onnistuneesti.

 

Sittemmin toiminnan painopiste on siirtynyt kirurgiasta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Vahvana välineenä siinä on vahva tutkimustoiminta ja erityisesti pitkäaikaiset väestötutkimukset.

 

– Vastikään Turun yliopistossa tehty tutkimuksen kokonaisarviointi paljasti keskuksen olevan kampuksen toiseksi tuotteliain yksikkö tieteellisessä toiminnassa. Resurssointia lukuun ottamatta saimme kaikista arvioiduista osatekijöistä arvosanan erinomainen, Raitakari sanoo.

Tutkimuksissa keskuksen uusin ja suurin avaus kansainvälinen yhteistyö i3C-konsotriossa. The International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium on yli 13 miljoonan dollarin tutkimushanke, jossa suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset tutkijat pureutuvat yli 40 000 lapsen ja nuoren 1970–1980-luvulla kerättyihin terveystietoihin ja seuraa heidän terveydellistä kehitystään aikuisuuteen.

– Turku toimii hankkeessa datakeskuksena. Me olemme koonneet tietoa niin suomalaisista, yhdysvaltalaisista ja australialaisista lapsista ja harmonisoimme eri maiden käytäntöjen mukaan kerätyt tiedot, Raitakari kertoo.

Suomesta tutkimuksen pohjana on Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät eli LASERI-tutkimuksen aineisto, jonka avulla Turun, Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat ovat selvittäneet sydänsairauksiin lapsuusiässä altistavia tekijöitä. Laajassa, nykyisin Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimassa seurantatutkimuksessa on koottu tietoja vuosina 1962–1977lukujen vaihteessa syntyneistä lapsista, jotka on satunnaisesti kutsuttu 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaana tutkimukseen, jonka aikana heiltä on mitattu pituus ja paino, otettu verinäytteitä ja sekä selvitetty kyselykaavakkeella sekä lapsen että vanhemman liikuntatottumuksia, tupakointia, sosioekonomista taustaa sekä psykologisia tekijöitä. Aikuisiässä heidät kutsutaan muun muassa kaulasuonen ja olkavaltimon ultraäänitutkimukseen sekä fysiologiin tutkimuksiin.

– Olemme pystyneet osoittamaan, miten lapsuudenaikaiset riskitekijä heijastuvat valtimoterveyteen aikuisiässä. Euroopassa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty, koko maailmassakin vain muutama samankaltainen, juuri Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suomen etuna ovat järjestäytyneet terveysrekisterit, jollaisia ei muualla maailmassa ole, Raitakari sanoo.

Seuraava askel on avata ensimmäisenä maailmassa monisukupolvinen väestötutkimus, jossa selvitetään isoisän ja isän terveyskäyttäytymisen vaikutusta lapseen.

– LASERI-tutkimuksessa mukana olevilla 3 596 henkilöllä on yhteensä yli 6 000 omaa lasta. Haluamme aloittaa uuden tutkimuksen: LASERIn seuraava sukupolvi. Eläinkokeissa osoitettu, että isän terveyskäyttäytyminen, esimerkiksi tupakointi, ennen siittämishetkeä vaikuttaa lapsen terveyteen. Ihmisten kohdalla asiaa on tutkittu vähän, Raitakari sanoo.

Toinen Sydäntutkimuskeskuksen laaja tutkimus on intervention sisältävä STRIP. Siinä 540 lapsen vanhemmille annettiin ravitsemussuositukset, joiden avulla vähennettiin tyydyttyneen rasvan määrää aterioissa. Vanhemmat sitoutuivat pitämään ruokapäiväkirjaa, jonka tietoihin nojaten he saivat tarvittaessa lisäohjeita. Toinen, 522 lapsen ryhmä ei erityistä ravintoneuvontaa saanut.

– Teemme parhaillaan STRIP-tutkimukseen osallistuneille 26-vuotisseurantaa. Tutkimme, onko lapsuuden ravintotottumuksista jäänyt pysyviä pitkäaikaisvaikutuksia. 20-vuotisseurannassa havaitsimme, että neuvontaa saaneiden kolesteroliarvot olivat laskeneet, vaikutukset verenpaineeseen olivat suosiolliset ja insuliiniherkkyydessä oli edullisia muutoksia verrattuna kontrolliryhmään, Raitakari sanoo.

 

>> Juhlaseminaarin ohjelma: https://apps.utu.fi/media/tiedotteet/Sydantutkimuskeskus%2060%20vuotta%20symposium%20ohjelma.pdf

>> The International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium  + LINKKI http://i3cconsortium.org/

Lisätietoja: akatemiaprofessori Olli Raitakari, p. 040 76 82 897, olli.raitakari[at]utu.fi

 

**

 

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet