Turussa on voinut opiskella kiinan kieltä pääaineena vuodesta 2021 alkaen. Oppiaine vahvistui hiljattain, kun uusi lehtori Hui Shi aloitti työskentelynsä. Kiinan kielen oppiaineessa painotetaan erityisesti työelämässä ja erilaisissa asiantuntija-ammateissa hyödynnettäviä tietoja ja taitoja. Tärkeintä on antaa opiskelijoille monipuolinen ymmärrys kiinan kielestä ja kulttuurista.
Kiinan kieltä voi opiskella Suomessa pääaineena kahdessa yliopistossa, Turussa ja Helsingissä. Turun yliopiston kiinan kieli vahvistui vastikään uudella lehtorilla, kun Hui Shi aloitti työskentelynsä. Shi on työskennellyt aiemmin Yhdysvalloissa Oregonin yliopistossa, missä hän on opettanut kiinan kieltä ja lingvistiikkaa. Shi on väitellyt lingvistiikasta Oregonin yliopistossa ja lisäksi hänellä on tutkinto kansainvälisestä kaupasta korealaisesta Sogang Universitystä sekä taloustieteistä Southeast Universitystä Nanjingissa Kiinassa.
Shi kertoi tuoreeltaan ajatuksistaan kiinan kielestä, sen merkityksestä ja kulttuuritietämyksestä yhdessä Turun yliopiston kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttisen kanssa.
Kiinan kielen opiskelu valmistaa nykypäivän työelämään
Turun yliopiston kiinan kielen oppiaineessa painotetaan työelämässä vaadittavia tietoja ja taitoja, joita voi hyödyntää erilaisissa asiantuntija-ammateissa. Shin mukaan kiinan kielen opiskelu onkin heitä varten, joita kiinnostaa paitsi kielen oppiminen myös esimerkiksi yhteiskuntaan, historiaan, kulttuuriin ja kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvät teemat.
Kiinan ja Suomen välillä on paljon yhteyksiä jo entuudestaan.
- Ennen pandemiaa Eurooppaan oli suuntaamassa paljon kiinalaisia opiskelijoita. Suomi on hieno sijainti niitä nuoria opiskelijoita ajatellen, jotka ovat kiinnostuneita Euroopasta. Kiinasta on paljon vientiä Eurooppaan ja Kiinassa ollaan myös kiinnostuneita suomalaisista tuotteista ja kulttuurista, kertoo Shi.
Kiinan kieltä opiskeltaessa käsitellään myös yhteiskuntaa, historiaa, kulttuuria ja kansainvälistä kaupankäyntiä koskevia teemoja, kertoo kiinan kielen uusi lehtori Hui Shi. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.
Suomalaisille opiskelijoille kiinan kielen opiskelu avaa ovia paitsi työelämään, myös toisenlaiseen ajatteluun.
- Kiinan kielen opiskelu avaa ovia myös psykologisesti ja kognitiivisesti, sillä se on aivan toisenlainen tapa ajatella ja kommunikoida muiden kanssa. Kiinan opiskelu harjoittaa mieltä, mutta myös korvia, sillä kiinan kieli on tonaalinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sanan sisäinen sävelkulku vaikuttaa esimerkiksi sanan merkitykseen, Shi kertoo.
Opiskelujen edetessä opitaan paljon myös Kiinan pitkästä historiasta.
- Kiinan kieli ei ole vain kieli vaan myös kulttuurinen järjestelmä, eikä kieltä voi oppia omaksumatta jotain myös historiasta. Historia elää kielessä esimerkiksi erilaisina ilmaisuina ja kielikuvina, täsmentää Holttinen.
Kiinan kielen opiskelijaksi päädytään monipuolisista taustoista: puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella ja puolet pääsykokeen kautta. Opiskelijat aloittavat siis opiskelunsa erilaisista lähtökohdista, mutta yhteistä on se, että kiinan kieli on useimmille aivan uusi tuttavuus – kiinan kielen opinnoissa lähdetään siis liikkeelle aivan perusteista.
Tuttu, vieras kiinan kieli
Holttisen mukaan Suomessa harva Kiinan ja kiinalaisten kanssa työskentelevä osaa kiinan kieltä niin hyvin, että pystyy hyödyntämään sitä ammattimaisesti työssään.
- Yksi syy tälle voi olla se, että katse on täällä suunnattu usein Venäjää lukuun ottamatta länteen päin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on panostettu Kiinan tutkimukseen paljon enemmän ja kiinan kieltä voi opiskella pääaineena useissa yliopistoissa. Kiina on kuitenkin suomalaisillekin relevantti maa, toteaa Holttinen.
Holttisen mukaan kiina on ajankohtainen kieli, jonka osaamista tarvitaan, jotta pysyttäisiin ajan hermolla.
Kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttisen mukaan kiinan kielen osaaminen on hyödyllinen taito nykypäivän työelämässä. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.
Shi pitää osin inhimillisenäkin ilmiönä sitä, että ihmisillä ei ylipäänsä ole paljonkaan tietoa heille vieraista kulttuureista. Esimerkiksi Kiinassa Suomi (Finland) sekoitetaan usein Puolaan (Poland), koska sanat kuulostavat samalta.
- Kiinalaisilla on kuitenkin erittäin hyvä käsitys suomalaisista. Erityisesti kiinalaiset nuoret pitävät suomalaisesta kulttuurista ja tietävätkin siitä jotain. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo on teema, jota erityisesti nuoret naiset seuraavat. Myös koulutusjärjestelmää ihaillaan, Shi kertoo.
Vaikka Kiinan kieli ja kulttuuri saattavat Suomessa tuntua kaukaisilta, Kiina on kaikkialla: jokaisella mantereella voi tavata kiinaa puhuvia ihmisiä.
Tärkeintä on tarjota hyvää opetusta opiskelijoille
Shillä on neuvo opiskelijoille, jotka aloittavat kiinan kielen opiskelun syksyllä.
- Kieltenopetuskokemukseni perusteella neuvoni on, että käyttäkää kieltä häpeilemättömästi! Kieltä opitaan nimenomaan käyttämisen kautta. Puhukaa natiiveille – kielen käyttäminenhän on se pääasia.
Kiinan kieltä pidetään usein vaikeana oppia. Kieli eroaa paljon Suomessa perinteisesti opiskelluista eurooppalaisista kielistä, mikä voi saada aikaan tämän mielikuvan, mutta osin syyttä. Yhtä mieltä Shi ja Holttinen ovat siitä, että virheitä ei kannata pelätä, sillä ne ovat luonnollinen osa oppimisen prosessia.
Tavoitteistaan uutena kiinan kielen yliopistonlehtorina Shillä on selkeä näkemys.
- Tärkein päämääräni on tarjota opiskelijoille hyviä kursseja. Toivon, että opiskelijat rakastuvat kiinan kieleen ja tekevät kieltä itselleen tutummaksi myös kurssien ulkopuolella tutustumalla ihmisiin. Kielten opiskelu on myös siltojen rakentamista kulttuurien välille, Shi kertoo.
Opetuksen lisäksi tarkoitus on kehittää oppiainetta edelleen yhteistyössä Holttisen ja kieli- ja käännöstieteiden laitoksen muun väen kanssa.
Kiinan kieltä on mahdollista hakea opiskelemaan alkeista alkaen yhteishaussa 2022. Lue lisää:
> Yhteishaku 16.–30.3.2022
> Kiinan kielen oppiaine
Lisätietoja:
Hanna Holttinen
hanna.holttinen@utu.fi
Hui Shi
hui.shi@utu.fi
