Psykologian oppiaine 100 vuotta

Christina Salmivalli,
PsT, professori
Psykologian laitos, Turun ylipisto

Valmistuin psykologian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja väittelin niin ikään Turun yliopistosta vuonna 1998. Olen sittemmin työskennellyt mm. nuorisotutkimusverkoston tutkijana sekä Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana. Olen johtanut useita Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita. Psykologian yliassistenttinakin ehdin toimia tovin. Psykologian professoriksi minut nimitettiin vuonna 2003 – tehtävän otin vastaan vuotta myöhemmin, syksyllä 2004. Tutkimusaiheitani ovat mm. lasten ja nuorten vertaissuhteet, sosiaalinen kehitys, kiusaaminen ja sen näyttöön perustuva ehkäisy.

Johdin yhdessä erityisasiantuntija Elisa Poskiparran kanssa KiVa Koulu -ohjelman kehittämistä – ohjelma on edelleen laajasti käytössä suomalaiskouluissa (www.kivakoulu.fi) ja sitä toteutetaan kaikkiaan peräti 20 maassa (www.kivaprogram.net). Olemme myös kehittäneet toisen asteen oppilaitoksille ja opiskelijoille suunnatun Opintokamu-ohjelman (www.opintokamu.fi).

Tällä hetkellä toimin tutkimuksen lippulaiva INVESTin (https://invest.utu.fi/fi/) varajohtajana sekä kyseisen lippulaivan ”Sosiaaliset suhteet ja verkostot” -teema-alueen vetäjänä. Johdan lisäksi Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoittamaa viisivuotista CHALLENGE-projektia, jossa tutkimme kaikkein haastavimpia kiusaamistapauksia.

Lukusuositukset

• Salmivalli, C. (2016). Koulukiusaamiseen puuttuminen - Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus
• Salmivalli, C. (2008). Kaverien kanssa – vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus.

Keskeisiä julkaisuja

• Salmivalli, C., Malamut, S., Laninga-Wijnen, L., & Garandeau, C. (2021). Bullying prevention in adolescence: solutions and new challenges from the past decade. Journal of Research on Adolescence, 31, 1023–1046.
• Garandeau, C., & Salmivalli, C. (2019). Can healthier contexts be harmful? A new perspective on the plight of victims of bullying. Child Development Perspectives, 13, 147–152.
• Kärnä, A., Voeten, M., Little, T., Poskiparta, E., Kaljonen, A., & Salmivalli, C. (2011). A large-scale evaluation of the KiVa anti-bullying program: Grades 4-6. Child Development, 82, 311–330.
• Salmivalli, C., & Isaacs, J. (2005). Prospective relations among victimization, rejection, friendlessness, and children's self- and peer-perceptions. Child Development, 76, 1161–1171.
• Kärnä, A., Voeten, M., Little, T., Poskiparta, E., Alanen, E., & Salmivalli, C. (2011). Going to Scale: A nonrandomized nationwide trial of the KiVa antibullying program for comprehensive schools. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 79, 796–805.
• Salmivalli, C. (2010). Bullying and the peer group: A review. Aggression and Violent Behavior, 15, 112–120.

Jukka Leppänen
PsT
, apulaisprofessori
Psykologian ja logopedian laitos, Turun yliopisto

Suoritin psykologian maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä psykologin laillistetun ammattitutkinnon Tampereen yliopistossa 1994–2004. Opintojen jälkeen olen työskennellyt postdoc-tutkijana Lapsen kehityksen instituutissa Minnesotan yliopistossa, Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja akatemiatutkija sekä Sigrid Juselius -säätiön senioritutkijana Tampereen yliopistossa ja vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa.

Tutkin vauvojen tarkkaavaisuutta ja kasvohavaintoja sekä vauvan ja vanhemman välistä esikielellistä vuorovaikutusta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää näiden ilmiöiden perusmekanismeja, yksilöllisiä eroja ja kehityksellistä merkitystä automaattiseen katseseurantaan  ja kasvokuva-analyysiin perustuvien menetelmien avulla. Tutkimuksiani ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan tiedeneuvosto, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Emil Aaltosen Säätiö.

Aloitin psykologian apulaisprofessorin tehtävässä Turun yliopistossa marraskuussa 2020. Opetan psykologian oppiaineessa kehityspsykologiaa ja kognitiivista neurotiedettä ja ohjaan psykologian  kandi- ja gradututkielmia.

Olen apulaistoimittaja Developmental Science -aikakauslehdessä ja toimituskunnan jäsen Infant Behavior and Development -aikakauslehdessä.

Johdan Turussa hanketta, jossa tutkitaan perinnöllisiä eroja lasten sosiaalisten piirteiden varhaiskehityksessä. Olen lisäksi mukana kansainvälisissä hankkeissa, joissa tutkitaan aivojen toiminnallista varhaiskehitystä köyhissä olosuhteissa elävillä lapsilla ja etsitään keinoja varhaisen ympäristön puutteista aiheutuvien kognitiivisten erojen ehkäisyyn matalan tulotason maissa. Hankkeita rahoittavat Suomen Akatemia ja National Institute of Health (NIH).

Tärkeimmät julkaisut

• Leppänen, J.M. (2016). Using eye tracking to understand infants’ attentional bias for faces. Child Development Perspectives, 10, 161–165.
• Peltola, M.J. , Yrttiaho, S., & Leppänen, J.M. (2018). Infants’ attention bias to faces as an early marker of social development. Developmental Science, 21, e12687.
• Pyykkö, J.,  Forssman, L., Maleta, K., Ashorn U., Ashorn, P., & Leppänen, J.M. (2018). Early development of visual attention in infants in rural Malawi. Developmental Science, 13, e12761.
• Pyykkö, J., Ashorn U., Ashorn, P., Niehaus, D.J.H., & Leppänen, J.M. (2019). Cross cultural analysis of attention disengagement times supports the dissociation of faces and patterns in the infant brain. Scientific Reports, 9, 14414.
• Leppänen, J.M., Walker Butcher, J. Godbout C., Stephenson, K., Hendrixson, D.T., Griswold, S., Rogers, B., Webb, P., Koroma, A.S., & Manary, M.J. (in press). Assessing infant cognition in field settings using eye-tracking: a pilot cohort trial in Sierra Leone. BMJ Open

Riikka Korja
Kehityspsykologian professori
Integratiivinen psykoterapeutti, Kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi
Psykologian oppiaine

Valmistuin psykologian maisteriksi 1998 Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta 2009. Psykologiksi valmistumisen jälkeen olen työskennellyt kliinisenä lapsipsykologina koko urani ajan tehden töitä erityisesti pikkulapsiperheiden kanssa. Toimin myös työnohjaajana useissa pienten lasten palveluita tarjoavissa mielenterveyden- ja sosiaalihuollon yksiköissä.

Väitöksen jälkeen olen toiminut tutkijana sekä psykologian laitoksella, Macquarie Universityssä, Sydneyssä, Australiassa että kliinisellä laitoksella ja psykologian oppiaineessa, Turun Yliopistossa mm. Suomen Akatemian tutkijarahoituksella. Olen toiminut apulaisprofessorina vuodesta 2018 alkaen ja professorina vuodesta 2022 alkaen psykologian oppiaineessa Turun yliopistossa. Opetan kehityspsykologiaa ja kliinistä psykologiaa.

Olen FinnBrain syntymäkohorttitutkimuksen kehityspsykologisen osatutkimuksen tiimin vetäjä sekä InterLearn huipputukimusyksikön Turun yliopiston konsortion ryhmänjohtaja. Lisäksi toimin tutkijana pikkukeskosena syntyneiden lasten seuranta tutkimuksessa (PIPARI) Turun yliopistossa. Tutkimustani ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Signe & Ane Gyllenergin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja VSSHP:n kautta tulevat valtion tutkimusrahoitus.

Tutkin lapsen varhaista kehitystä ja ympäristön vaikutuksia raskausajasta lähtien. Tutkimuksessani pyrin kartoittamaan laaja-alaisesti lapsen kehitystä suojaavia ja haavoittavia tekijöitä. Minua kiinnostaa erityisesti lapsen itsesäätely sekä perheen varhaiset vuorovaikutussuhteet.

Paula Salo
PsT, professori
Psykologian ja logopedian laitos

Valmistuin psykologian maisteriksi vuonna 2003 ja psykologian tohtoriksi vuonna 2007 Turun yliopistosta. Väitöksen jälkeen olen työskennellyt erikoistutkijana Työterveyslaitoksella laajan sosiaaliepidemiologisen Finnish Public Sector kohorttitutkimuksen parissa. Tutkimus sisältää Kunta10- ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimukset, joiden avulla on selvitetty kunta-alan työntekijöillä työn psykososiaalisten tekijöiden yhteyksiä terveyteen ja hyvinvointiin.

Vuonna 2011 palasin Turun yliopistoon ja vuodesta 2013 lähtien olen työskennellyt psykologian professorina. Opetuskokemukseni on laaja sisältäen mm. tieteellisen kirjoittamisen, tutkimusmenetelmien, kehityspsykologian ja terveyspsykologian opetusta sekä opinnäytetöiden ohjausta.

Johdan monitieteistä CLIMATE NUDGE -tutkimuskonsortiota (www.ilmastotuuppaus.fi), jossa kehitetään käyttäytymistieteeseen perustuvia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on vähentää työ- ja koulumatkaliikenteen päästöjä ja edistää metsien käyttöä hiilinieluina. Hankkeessa arvioidaan toimien eettisyyttä sekä taloudellisia ja terveysvaikutuksia. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös kaksi muuta samaan teemaan liittyvää hanketta. Hankkeita rahoittavat Strategisen tutkimuksen neuvosto, Turun kaupunkitutkimusohjelma ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Pellervon taloustutkimus ry:n (PTT), Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja LUT yliopiston kanssa. Turun yliopistosta mukana ovat psykologian oppiaineen lisäksi filosofian oppiaine ja Centre for Collaborative Research

Johanna K. Kaakinen
PsT, apulaisprofessori
Psykologian ja logopedian laitos

Valmistuin psykologian maisteriksi vuonna 1999 ja psykologian tohtoriksi vuonna 2004 Turun yliopistosta. Sen jälkeen olen työskennellyt post doc -tutkijana Yhdysvalloissa (Florida State University), yliassistenttina ja yliopistonlehtorina Tampereen ja Turun yliopistoissa, Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja erikoistutkijana Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Aloitin psykologian apulaisprofessorin tehtävässä tammikuussa 2022 ja opetan kognitiivista psykologiaa ja kielen psykologiaa sen lisäksi, että ohjaan opinnäytetöitä.

Olen INVEST lippulaivan "Oppiminen ja taidot" -teema-alueen johtaja, koordinoin Turku EyeLabs -katseenseurantalaboratorion toimintaa ja toimin päätoimittajana Discourse Processes -lehdessä.

Tutkin lukemiseen liittyviä psykologisia prosesseja: tarkkaavaisuuden ohjautumista ja harhailua erilaisten tekstien lukemisen aikana, tekstin ymmärtämiseen vaikuttavia tekijöitä ja lukemiseen liittyviä tunnekokemuksia. Johdan Fostering Finnish Science Capital -konsortiota (www.finsci.fi), jossa tutkitaan suomalaisten tiedepääomaa ja kehitetään konsteja, joilla sitä voidaan kasvattaa. Johdan myös toista tutkimushanketta, jossa selvitetään kirjallisuuden kokemiseen liittyviä tunnekokemuksia ja uppoutumista. Hankkeita rahoittavat Suomen Akatemia ja Strategisen Tutkimuksen Neuvosto.

Lauri Nummenmaa, PhD
Professori, erityisalana lääketieteellinen kuvankäsittely ja mallintaminen
Valtakunnallinen PET-keskus ja Psykologian laitos, Turun ylipisto

Valmistuin psykologian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2001, jolloin sain myös kliinisen psykologin ammattipätevyyden. Väittelin Turun yliopistosta vuonna 2006 sosiaalisen tiedonkäsittelyn aivonmekanismeista. Tämän jälkeen työskentelin post-doc -tutkijana Cambridgessa Medical Research Councilin Cognition and Brain Sciences Unitissa Andy Calderin ohjauksessa. Palasin Suomeen vuonna 2008 työskentelemään Suomen akatemian post doc –tutkijana ja myöhemmin akatemiatutkijana Tampereen yliopistossa,  Turun yliopistossa sekä Teknillisessä korkeakoulussa. Työskenneltyäni 4 vuotta apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa, palasin tutkimusryhmäni kanssa Turkuun Valtakunnalliseen PET-keskukseen.

Tällä hetkellä johdan PET-keskuksessa Human Emotion Systems -laboratoriota. Ryhmämme tutkii tunteiden ja tunne-elämän häiriöiden taustalla olevia keskushermostollisia mekanismeja. Käytämme tutkimuksessamme huipputason aivokuvantamismenetelmiä kuten positroniemissiotomografiaa ja magneettikuvantamista. Näiden avulla voimme tutkia tunteiden toimintaa lähtien liikkeelle yksittäisistä aivojen välittäjäainemolekyyleista.

Olen kirjoittanut yli 100 tieteellistä artikkelia ja useita kirjoja, sekä hankkinut tutkimusryhmällemme yli 4M€ rahoitusta. Tutkimustamme rahoittaa tällä hetkellä Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö sekä Emil Aaltosen säätiö.

Lukusuositukset

Nummenmaa, L. (2019). Tunnekartasto. Helsinki: Tammi.

Nummenmaa, L. (2010). Tunteiden psykologia. Helsinki: Tammi.

Tärkeimmät julkaisut

Nummenmaa, L., Lukkarinen, L., Sun, L., Putkinen, V., Seppälä, K., Karjalainen, T., Karlsson, H.K., Hudson, M., Venetjoki, N., Salomaa, M., Rautio, P., Hirvonen, J., Lauerma, H., & Tiihonen, J. (2021). Brain basis of psychopathy in criminal offenders and general population. Cerebral Cortex, 31, 4104–4114.

Nummenmaa, L., Hari, R., Hietanen, J.K., & Glerean, E. (2018). Maps of subjective feelings. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America.

Karlsson, H.K., Tuulari, J.J., Tuominen, L., Hirvonen, J., Honka, H., Parkkola, R., Helin, S., Salminen, P., Nuutila, P., & Nummenmaa, L. (2016). Weight loss after bariatric surgery normalizes brain opioid receptors in morbid obesity. Molecular Psychiatry, 21, 1057-1062.

Nummenmaa, L., Glerean, E., Hari, R., & Hietanen, J.K. (2014). Bodily maps of emotions. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111, 646-651. Artikkeli vapaasti luettavissa.

Nummenmaa, L., Glerean, E., Viinikainen, M., Jääskeläinen, I.P., Hari, R., & Sams, M. (2012) Emotions promote social interaction by synchronizing brain activity across individuals. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 109, 9599–9604.