Luovan kirjoittamisen oppiaine

Luovan kirjoittamisen sivuaineopinnot alkavat Johdatus kirjoittamiseen -kurssilla. Seuraavat kurssit keskittyvät proosan, draaman ja lyriikan ja tietokirjoittamisen kirjoittamiseen, lukemiseen ja analysointiin. Opetus pitää sisällään luentoja, lukuharjoituksia, vierailuja ja ennen kaikkea kirjoittamista. Pääroolissa ovat opiskelijan omat tekstit ja niiden käsittely pienryhmissä opettajan johdolla. Opiskelijat antavat myös paljon palautetta toistensa teksteistä. 

Aineopinnoissa syvennetään perusopinnoissa saatuja taitoja. Opiskeltavat lajit ovat pääosin samoja kuin perusopinnoissakin lisänä vaihtuvat Kirjoittamisen erityisalat -kurssit. Aineopinnot huipentuvat lukuvuoden mittaiseen seminaariin, jossa tuotetaan pitkä käsikirjoitus, esimerkiksi romaani tai runokokoelma ja reflektoidaan omaa kehitystä kirjoittajana. 

Luovaa kirjoittamista opiskelleet toimivat esimerkiksi kirjailijoina, toimittajina, kriitikoina, kustannustoimittajina, luovan kirjoittamisen ohjaajina, opettajina sekä erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäjinä. 

Luovan kirjoittamisen opettajina toimii ansioituneita kirjailijoita ja tutkijoita, jotka pystyvät antamaan laadukasta opetusta kukin omalla erityisalallaan. Oppiaineen vakituinen yliopisto-opettaja on kirjailija Niina Repo. Tuntiopettajina ovat toimineet esimerkiksi kirjailijat Petri Tamminen ja Iida Rauma, näytelmäkirjailija, dramaturgi Satu Rasila, runoilijat Daniil Kozlov ja Jyrki Kiiskinen, kirjailija Kari Levola, esseisti Jantso Jokelin, kirjailijat Taina Kuuskorpi ja Kirsi Alaniva sekä runoilija Henriikka Tavi.

Opintoasiat
hum-opintotiimi@utu.fi

> Tutustu opintojen sisältöön opinto-oppaassa.

Kirsi Alaniva

Olen valmistunut toimittajaksi ammattikorkeakoulun viestinnän linjalta ja suorittanut luovan kirjoittamisen perus- ja aineopinnot Turun yliopistossa, jossa opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä. Olen työskennellyt yli viisitoista vuotta eri paikoissa toimittajana, tiedottajana, käsikirjoittajana, sanataiteilijana ja kirjailijana. Turun yliopistolla olen opettanut sekä proosaa että tietokirjoittamista.

Emilia Karjula

Olen luovan kirjoittamisen oppiaineen kasvatti, kirjoittamisen tutkija ja opettaja. Innostuin aikanaan luovan kirjoittamisen opiskelusta niin kovasti, että päädyin tekemään väitöskirjan Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen oppiaineeseen (Sommitellut muusat, ntamo 2020). Käsittelin tutkimuksessani luovan kirjoittamisen prosessia rituaalin ja leikin käsitteiden avulla. Rituaali, leikki ja muusat ovatkin piirittäneet ajatteluani jo pitkään. Tutkimus, kirjoittaminen ja opetus kietoutuvat työssäni yhteen. Turun yliopistossa opetan ennen kaikkea kirjoittamisen prosessiin keskittyviä kursseja, joiden nimessä usein esiintyy sana ”muusa.”

Katja Keisala

Opetan Luovan kirjoittamisen oppiaineessa luovaa tietokirjoittamista, jossa käytetään kaunokirjallisuudesta tuttuja keinoja tietokirjoittamisen elävöittämiseen. Olen opettanut tietokirjoittamista erilaisissa yhteyksissä vuodesta 2012. Näkökulmanani on usein ollut kriittinen monikulttuurisuuskasvatus ja sen puitteissa tapahtuva hallitsevien representaatioiden tiedostaminen ja purkaminen.

Olen yhteiskuntatieteiden ja koulutuksen ammattilainen, joka on työskennellyt tutkijana, kouluttajana ja opettajana yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen myös auttanut eri alojen organisaatioita ja työyhteisöjä kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, minkä lisäksi minulla on pedagoginen pätevyys, erityisosaamisenani monikulttuurisen ryhmän ohjaaminen ja opettaminen.

Ensimmäinen romaanini ”Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille” julkaistaan syksyllä 2021 (Atena Kustannus). Lähestymistavoistani kirjoittamiseen ja opettamiseen voi lukea mm. seuraavista julkaisuistani:

Keisala, K. (2016): Kielteiset tunteet kulttuurienvälisten vuorovaikutustaitojen oppimisessa – Miten niihin tulisi suhtautua? Aikuiskasvatus 4/2016.

Keisala, K. (2014): Miten kirjoittaa heistä, jotka eivät ole meitä? Pohdintaa diskursiivisesta vallankäytöstä. Teoksessa E. Karjula (toim.) Kirjoittamisen taide ja taito. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2014.

Jyrki Kiiskinen

Silmät tuijottavat kirjoitusmerkkejä, mitä siinä välissä oikein tapahtuu? Miten kaunokirjallinen muoto synnyttää kokemuksen, ja miten kokemus synnyttää kaunokirjallisen muodon?

Olen tutkinut näitä kysymyksiä yli kolme vuosikymmentä sekä lukijana että kirjoittajana, ja uurastuksen sivutuotteena on syntynyt 17 omaa kirjaa ja suuri määrä kaunokirjallisia käännöksiä.

Runouden opettajana suosin tarkkaa lukemista. Kuuntelen tekstin ehdotuksia, ja hoen lakkaamatta: "Mitä runo tekee?"

Daniil Kozlov

Daniil Kozlov (s. 1991), taiteilijanimeltään Susinukke Kosola on pietarilaissyntyinen, Turussa asuva kirjoittaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen. Häneltä on julkaistu kolme runokirjaa ja yksi genrehybridi, jotka ovat saaneet kriitikoiden suitsutusta, palkintoja ja ehdokkuuksia. Hänen kolmas teoksensa Varisto on kokeellinen myös julkaisumuodoltaan – kokonaan käsin kirjoitettua kokoelmaa ei voi ostaa, sen voi ainoastaan saada tunnustusta vastaan. Hänen neljäs teoksensa Turkoosi vyöhyke on genrehybridi, joka yhdistää runoutta, esseistiikkaa ja säeromaanimuotoa. Kosola tunnetaan myös runouteen ja yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen keskittyvän Kolera-kollektiivi -nimisen kustantamon perustajana ja lavarunoilijana, sekä kansallisen Runografi-hankkeen ideoijana ja vetäjänä. Taiteellisen työskentelyn lisäksi hän toimii lyriikan kirjoittamisen opettajana muun muassa Turun yliopistossa ja työskentelee aktiivisesti alueensa kirjallisella kentällä.

Kuva: Pia Jalkanen

Leena-Kaisa Laakso

Olen vapaa toimittaja, kirjoittaja, tietokirjailija ja luovan alan yrittäjä. Opettamisen lisäksi teen mm. lehtijuttuja, viestintää, verkkotekstejä ja yhteisötaideprojekteja.

Opetan osaa tietokirjoittamisen kurssista sekä tietokirjoittamista myös avoimen yliopiston puolella. Kirjoittamisen kursseja olen ohjannut eri paikoissa jo parikymmentä vuotta.

Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri kirjallisuustieteellä ja tiedotusopilla vahvistettuna. Omia luovia tietokirjoja olen tehnyt kolme: Metsän ovi ja muita kertomuksia (2021), Puutalotarinoita (2019) sekä Tämän maailman reunalla (2018).

Opettajana haluan rohkaista etsimään uusia näkökulmia, kyseenalaistamaan, kysymään niitäkin kysymyksiä joita ei kehtaisi ja luottamaan omaan intuitioon, kirjoittamisen luovaan voimaan. Jokainen teksti on löytöretki niin itseen kuin maailmaan. Jokainen kirjoittaja on uniikki, jokainen ääni arvokas.

Yhdenlainen missio minulle on nostaa esiin ääniä ja tarinoita, jotka muuten jäisivät marginaaliin ja näkymättömiin.

Satu Rasila

Olen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja ja dramaturgi, valmistunut Teatterikorkeakoulusta dramaturgian koulutusohjelmasta. Olen kirjoittanut muun muassa näytelmät Katoava maa, Kohtalona murha, Mieletön Turun historia ja Helppo ero sekä musikaalit Kakola, Seili ja Varissuo.

Olen opettanut Luovan kirjoittamisen koulutusohjelmassa draaman kirjoittamista jo kymmenen vuotta. Opettajana ja kirjoittajana kiinnostuksen kohteeni on sama: miten hallita ja haltioitua kirjoittamisen villistä ja vaihtelevasta prosessista. Siksi opetukseni ytimessä on kuuman ja kylmän silmän logiikka. Kirjoittaja katsoo keskeneräistä teostaan kahdella silmällä, joista toisen täytyy saada olla vapaa kaikista rakenteellisista kahleista ja toisen tuntea rakenteen traditio ja termistö.

Opetukseni keskiössä on teatteri, ja kursseillani käydään katsomassa myös esityksiä ja analysoidaan niitä.

Iida Rauma

Olen kirjailija ja valtiotieteiden maisteri. Opetan luovan kirjoittamisen oppiaineessa proosan aineopintoja, ja olen itsekin suorittanut luovan kirjoittamisen opinnot Turun yliopistossa. Uskon, että kirjoittaminen on vain yksi lukemisen muoto ja että kehittymällä lukijana, voi kehittyä myös kirjoittajana.

Petri Tamminen

Palkittu kirjailija ja kouluttaja.

Kokemukseni mukaan ylivoimaisesti eniten ongelmia proosan kirjoittajille aiheuttaa rakenne. Opettajana olen ratkaissut asian niin, etten puhu rakenteesta. Puhun havainnosta, tarinallisuudesta ja kielestä, lukijan palvelemisesta. Palautteen antajana olen jyrkkä styranki.

PS. Mitään rakennetta ei ole olemassakaan – joku vain lähtee ja palaa, syntyy ja kuolee, päivä alkaa ja päättyy.  

Veera Vähämaa

Olen lastenkirjailija, sanataideohjaaja ja tuleva teatteri-ilmaisun ohjaaja. Juureni ovat Turun yliopistolla kotimaisen kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen oppiaineissa. Tekemiseni ytimessä ovat lastenkulttuuri, taidekasvatus, taiteen perusopetus ja soveltava sanataide, joiden parissa olen työskennellyt yli kymmenen vuotta.