Ukrainalainen professori Olga Osokina on nähnyt Venäjän kokonaisvaltaisen hyökkäyssodan seuraukset omin silmin. Vierailevana professorina hän auttaa Turun yliopistoa rakentamaan ymmärrystä lasten ja nuorten mielenterveydestä sodan runtelemassa Ukrainassa.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten aineellisen puutteen (tinkiminen ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi) kokemukset vaihtelivat vuosina 2013−2015, 2018 ja 2020 työssäkäyvien, osa-aikaisesti työssäkäyvien tai osa-aikaisesti eläkkeellä olevien, opiskelijoiden, työttömien, työkyvyttömien ja eläkeläisten keskuudessa. Tulosten perusteella erot ryhmien välillä olivat suurimmillaan vuonna 2018. Suurempia eroja selitti yleisempi lääkkeistä tinkiminen osana aineellista puutetta.
Hyoun Kim on eteläkorealaisen Yonsein yliopiston lapsi- ja perhetutkimuksen laitoksen professori. Lisäksi hän on työskennellyt yli 20 vuotta arvostetussa Oregonin sosiaalisen oppimisen keskuksessa Yhdysvalloissa. Professori Kim vierailee Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa 23.1.–17.2.
Sodan vaurioittamilla alueilla eläneet ukrainalaisnuoret kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta huomattavasti todennäköisemmin kuin sota-alueen ulkopuolella eläneet nuoret. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus on suurin epidemiologinen hanke, jossa on selvitetty ukrainalaisnuorten mielenterveyttä Itä-Ukrainan sodan jälkeen.
Dubain Jumerahissa sijaitseva Jumeira Baccalaureate School on liittynyt osaksi KiVa Koulu -yhteisöä.
Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.
Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski 31 vuoden ikään mennessä. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimus.
Turun yliopiston viitebudjettihankkeessa laskettiin, minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän 2020-luvun Suomessa.
Omalle sukupuolelle epätyypillisen alan valitseminen on yleisintä silloin, kun ala tarjoaa mahdollisuuden oman yhteiskunnallisen aseman parantamiseen tai ainakin säilyttämiseen.
Suomalaiset naiset saavat lapsia paitsi myöhemmällä iällä, myös vähemmän kuin aikaisemmin. Ennusteiden perusteella lopulliset lapsiluvut pienenevät selvästi.