Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Säteilyn käyttö kardiologisissa toimenpiteissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistynyt huomattavasti, ja sepelvaltimotoimenpiteiden annostasot ovatkin aikaisempaan kansalliseen selvitykseen nähden pienentyneet huomattavasti. Tämä käy ilmi FL Jukka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Depressiiviset oireet ovat yleisiä keski-ikäisillä suurentuneessa sydän- ja verisuonitautiriskissä olevilla henkilöillä. Depressiivisiä oireita kokevilla on usein myös monia perinteisiä riskitekijöitä, ja he kokevat yleisen terveytensä huonoksi. LL Ansa Rantasen väitöstutkimuksen mukaan erityisesti epätyypilliset (ei-melankoliset) depressiiviset oireet näyttävät lisäävän sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta ja kokonaiskuolleisuutta.

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

Turun yliopistossa tehtyyn innovaatioon perustuva Precordior Oy on kehittänyt lääkinnällisen laitteen, joka mittaa sydämen toimintaa älypuhelimen avulla. Sovellus on maksutta käytettävissä kesä-heinäkuun ajan.

Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen STRIP-tutkimuksessa on selvitetty ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen tähtäävän ohjauksen pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimukseen 7 kuukauden iästä 20 vuoden ikään asti osallistuneet henkilöt kutsuttiin tutkimuskäynnille uudelleen 26 vuoden iässä. Tulokset osoittavat, että ravitsemusohjausta saaneilla on aikuisiässä matalampi seerumin kolesterolipitoisuus ja parempi insuliiniherkkyys kuin verrokkiryhmään kuuluneilla.  

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä. 

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.