Ennenaikainen siemensyöksy on miesten yleisin seksuaalihäiriö. Häiriön yleisyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista huolimatta hoitovaihtoehtoja on vain vähän. FM Jyrki Lehtimäen tuoreen väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat siihen, että siemensyöksyä voidaan hidastaa vaikuttamalla tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen.
Siemensyöksy eli ejakulaatio on hermostossa tapahtuva, tarkasti ohjattu fysiologinen prosessi, joka johtaa siemennesteen purkautumiseen seksuaalisen huipentuman aikana. Ennenaikaista siemensyöksyä esiintyy
kaikissa ikäryhmissä, ja siitä kärsii kahdesta viiteen prosenttia miehistä.
– Häiriön on todettu aiheuttavan ahdistusta, pelkoa, masennusta ja seksin välttelyä. Siitä on merkittävää haittaa seksielämälle ja parisuhteille. Kun kyse on näin mittavasta ongelmasta, on hämmästyttävää, että markkinoilla on tällä hetkellä vain kaksi ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon rekisteröityä lääkettä, Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jyrki Lehtimäki toteaa.
Ennenaikaiseen siemensyöksyyn vaikuttavat psykologiset, parisuhteeseen liittyvät, kulttuuriset ja biologiset tekijät. Viime vuosina kertyneen kliinisen tiedon perusteella siihen vaikuttavat myös tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktivoituminen tai yliaktiivisuus.
Tietyillä α2-adrenoreseptoreilla on keskeinen rooli sympaattisen hermoston aktiivisuustason säätelyssä. Aktiivisuustasoa voidaan alentaa kyseisiä reseptoreja aktivoivilla yhdisteillä (agonisteilla). Näitä yhdisteitä käytetään laajalti esimerkiksi tehohoitorauhoitteena sekä eläinten eroahdistuksen ja pelkotilojen hoitoon.
– Tämä rohkaisi meitä tutkimaan α2-adrenoreseptorien agonistien – deksmedetomidiinin, fadolmidinin ja tasipimidiinin – roolia myös ejakulaation säätelyssä ja arvioimaan, voisiko niitä hyödyntää ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa. Havaintomme viittaavat siihen, että keskushermostossa vaikuttavat α2-adrenoreseptorien agonistit voivat hidastaa siemensyöksyä vaikuttamatta muuhun seksuaaliseen käyttäytymiseen. Se, ovatko nämä urosrottien havaitut vaikutukset siirrettävissä suoraan miehiin, voidaan määrittää vain kliinisten tutkimusten avulla, Lehtimäki kertoo.
***
FM Jyrki Lehtimäki esittää väitöskirjansa ”PREMATURE EJACULATION - POTENTIAL ROLEALPHA2-ADRENOCEPTOR AGONISTS FOR SYMPTOMATIC TREATMENT Studies of dexmedetomidine, fadolmidine and tasipimidine” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, X-luentosali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ullamari Pesonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.
Väittelijän yhteystiedot: jyrki66lehtimaki@gmail.com
> Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa
> Väittelijän kuva (Kuva: Mari Pyykkönen / Studio Sighthound)
