Tutkimus: Vaaliliitto voi estää suuren puolueen yksinvallan kunnanvaltuustoissa
Vaaliliitot eivät vaikuta olennaisesti liiton solmineiden puolueiden valtuustopaikkojen määrään, mutta ne voivat estää suuria puolueita saamasta enemmistöedustuksen kunnanvaltuustoissa. Vaaliliiton muodostavat puolueet ovat usein samankokoisia ja niiden ideologiat ovat lähellä toisiaan. Liittoja muodostetaan erityisesti kunnissa, joissa on paljon puolueita ja niiden kannatus jakaantuu epätasaisesti.
Suomessa puolueilla on mahdollisuus muodostaa kuntavaaleissa vaaliliittoja paremman vaalituloksen tavoittelemiseksi. Järjestelmä jopa kannustaa liittojen muodostamiseen: se suosii suuria puolueita antamalla niille suhteessa enemmän paikkoja kuin niille ääniosuuden mukaan kuuluisi.
Instituto Tecnológico Autónomo de Méxicon, London School of Economics and Political Sciencen, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) uuden tutkimuksen mukaan vaaliliitot eivät kuitenkaan vaikuta olennaisesti puolueiden kunnanvaltuustopaikkojen määrään. Tämä johtuu siitä, että äänestäjät rankaisevat puolueita vaaliliittojen muodostamisesta, mikä keskimäärin kumoaa vaalimatemaattisen edun.
Sen sijaan vaaliliitoilla voi olla merkittävä ja monissa tilanteissa jopa ratkaiseva rooli siinä, syntyykö kunnanvaltuustoon yhden puolueen ehdoton enemmistö.
– Kunnanvaltuustoissa enemmistöedustus on erittäin merkittävä etu, sillä valtuuston päätöksenteko perustuu yksinkertaiseen enemmistöäänestykseen. Vaaliliitot ovatkin yleisiä juuri niissä tapauksissa, joissa enemmistöedustuksen syntyminen on mahdollista mutta ei varmaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen kertoo.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä tutkijat pitävät Karvian kuntavaaleja vuonna 2012. Siellä Sosialidemokraattien (SDP) ja Vasemmistoliiton vaaliliitto esti Keskustaa saamasta enemmistöä kunnanvaltuustosta. Tuolloin SDP sai viimeisen valtuustopaikan ja ensimmäinen valtuustosta pudonnut oli Keskustan ehdokas. Ilman liittoa vaalimatematiikka olisi johtanut päinvastaiseen tulokseen.
Vastaavanlaisia tapauksia löytyy myös pienemmistä suomenkielisistä kunnista maaseutualueelta sekä ruotsinkielisistä kunnista, joissa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) suosio on varsin suurta.
Tutkimus paljastaa myös, että liittoja muodostetaan kuntavaaleissa, joissa puolueiden määrä on suuri ja kannatus jakaantuu epätasaisesti. Useimmiten vaaliliitot syntyvät kooltaan ja puoluepoliittisesti samanlaisten puolueiden välille. Tutkimustulokset paljastavat, että tällaiset liitot ovat suotuisia ja eduksi puolueille.
– Vastaavasti äänestäjät näyttävät rankaisevan vaaliliittoja, jotka ovat puoluepoliittisesti pirstaleisia. Esimerkiksi Alavieskan kuntavaaleissa 2012 Kokoomuksen, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten vaaliliitto ei tuonut puolueille lisäpaikkoja eikä auttanut niitä horjuttamaan Keskustan enemmistöä, vaikka se oli liiton julkilausuttu tavoite. Tämä johtui mahdollisesti juuri liiton puoluepoliittisesta pirstaleisuudesta, analysoi Instituto Tecnológico Autónomo de Méxicon apulaisprofessori Jaakko Meriläinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 1996–2012 kuntavaalien tuloksia ja sen tarjoamaa tietoa äänimääristä ja valtuustopaikoista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa YLE:n vaalikonetta puolueiden profiloitumisen selvittämiseen poliittisessa kentässä.
Tutkimus ”Pre-Electoral Coalitions: Insights into the Creation of Political Parties”on julkaistu Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Aboa Centre of Economicsin julkaisusarjassa.
Lisätietoa:
Jaakko Meriläinen, apulaisprofessori, Instituto Tecnológico Autónomo de México.
p. +52 55 8232 7639, jaakko.merilainen@itam.mx
Janne Tukiainen, Professori, Turun yliopisto; Johtava tutkija, VATT.
p. 050 308 3620, janne.tukiainen@utu.fi
