Humanistinen paikkatieto

Ohessa on avoin Excel-tietokanta suomalaisiin julkisiin arkistoihin tallennetuista puutarha- ja maisema-arkkitehtisuunnitelmien kokoelmista 1913 – 1999. Se on käytettävissä vapaasti. Toivomme että tietokantaan viitataan seuraavasti:

Suunnitelmat puutarha- ja maisema-arkkitehtien kokoelmissa Arkkitehtuurimuseolla ja Lepaan puutarhamuseolla. Turun yliopisto, maisemantutkimus 2022.

Tietokanta sai alkunsa vuonna 2012 Devepark Interreg Central Baltic –kehityshankkeessa ja sitä ovat sen jälkeen koonneet lukuisat tutkimusavustajat. Nyt tietokantaan kuuluu kymmenen tuotteliaan suunnittelijan yhteensä yli viidentuhannen suunnitelman tiedot. Suunnitelmissa piirtyy esiin lähes vuosisadan kehityskaari.

Alkuun yksityisiltä konsulteilta tilasivat puutarhasuunnitelmia vain harvat ja varakkaat, kuten tehtailija Alfred Kordelin Kultarannan huvilaansa tai monien tunnettujen kartanoiden omistajat. Pian näiden rinnalle ilmaantuivat seurakuntien, pienempien kaupunkien ja yritysten tilaukset. 1930- ja 1940-luvuilla maan vielä harvalukuiset puutarha-arkkitehdit suunnittelivat jo kokonaisia asuinalueiden ja tehdasympäristöjä, kuten Olympiakylän tai Myllykosken tehtaiden istutukset. Samalla tyyli vaihtui saksalaisperäisestä muotopuutarhasta funktionalismiin.

Sotien jälkeisen modernististen maisema-arkkitehtien polven ensimmäisenä suururakkana olivat Tapiolan puutarhakaupungin viheralueet. Jatkossakin aluerakentaminen työllisti, samoin nousevan hyvinvointivaltion laitosympäristöt kouluista ja urheilukeskuksista sairaaloihin ja vankiloihin. Vihersuunnittelu laajeni myös väylärakentamiseen liikenneverkon kehittyessä sekä laaja-alaiseen maisemasuunnitteluun. Tämä modernistipolvi on viime vuosina luovuttanut kokoelmiaan julkisiin arkistoihin ja niitä on kiitettävästi saatu myös luetteloitua.

1960–1980-luvuilla suunnitellut ja toteutetut maisemakohteet ovat nyt tulossa peruskorjausikään samalla kun niihin kohdistuu monenlaisia maankäyttöpaineita. Vaikka kohde haluttaisiin säilyttää, kunnostuksessa voi puuttua tietoa siitä, sen suunnittelijasta, siihen sopivista materiaaleista ja kasveista ym. Arkisiksi miellettyjä hyvinvointi-Suomen viherympäristöjä ei välttämättä myöskään arvosteta niiden ansaitsemalla tavlla.

Tämä tietokanta antaa yleissilmäyksen suunnitelmiin, joita voi löytyä niin kotikulmilta kuin New Delhin ja Saudi-Arabian tapaisista paikoista. Se tarjoaa nopean reitin suunnitelma-aineistoihin tutustumiselle niin arvokohteita kunnostaville kuin niitä inventoiville kulttuuriympäristöviranomaisille.

Myös tutkijoita suunnitelmatiedot voivat kiinnostaa. Viherympäristöissä ja niiden dokumentaatiossa heijastuvat eri yhteiskuntaryhmien menneet elämäntavat. Viime kädessä ne kertovat hyvän elämän ihanteista, oli kyse ruukinpatruunasta, kunnan päättäjistä, omakotirakentajista tai kerrostaloasukkaista. Tietokanta luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi alueellisiin tarkasteluihin, minkä vuoksi aineiston pohjalta on tehty myös paikkatietokanta ja karttajulkaisuja (ks. alla).

Asukkaalle tai viheralueen käyttäjällekin voi tieto suunnitteluhistoriasta olla tärkeää. Tietokannan ja karttojen metatietojen avulla suunnitelmien tilaus arkistoista onnistuu vähällä vaivalla.

Suunnittelijoiden puutarhat RKY-alueilla (zip) on ladattava vektoripohjainen Esrin shape-tiedosto, jota voi käyttää paikkatietojärjestelmissä. Ladattavan aineiston mukana tulee tietotuoteseloste, johon linkki myös alla. Aineistossa on verrattu Turun yliopiston Maisemantutkimuksen keräämää tietokantaa Suomen puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmista Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Aineiston pistetiedot kuvaavat RKY-kohteita, ja yksi piste voi sisältää useita suunnitelmia eri suunnittelijoilta. Näin ollen tämä aineisto ei sovellu puutarhojen tarkkaan tutkimukseen, jonka takia pistetason suurin näkyvyys on asetettu mittakaavaan 1:50 000. Suunnitelmien toteutumista tai puutarhan nykytilaa ei ole selvitetty. Alla on myös linkki Paikkatietoikkunaan, jossa sama aineisto on esitetty karttajulkaisuna.

Paikkatietoikkunan karttajulkaisu:
Linkki Paikkatietoikkunan karttajulkaisuun, jossa kartalla näkyy puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmat RKY-alueilla. Aineisto perustuu yllä esitettyyn Maisemantutkimuksen kokoamaan tietokantaan.

Tietotuoteseloste: Suunnittelijoiden puutarhat 2022

Valtakunnallinen karttanäkymä puutarhasuunnitelmista RKY-alueilla

Puutarhasuunnitelmat Helsingissä (zip) sisältää kaksi ladattavaa vektoripohjaista Esrin shape-tiedostoa, joita voi käyttää paikkatietojärjestelmissä. Tiedostot ovat HELSINKI_osoitteet ja HELSINKI_Kaupunginosat. Jälkimmäisen tiedoston aineistosta ei löytynyt tarkempia osoitetietoja kuin kaupunginosa. Ladattavan aineiston mukana tulee tietotuoteseloste, johon linkki myös alla. Aineisto perustuu Turun yliopiston Maisemantutkimuksen keräämään tietokantaan Suomen puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmista. Tietokannasta on valittu Helsingin kohteet, jotka on viety kartalle MMGIS-lisäosan ja OpenStreetMapin tietojen avulla. Suunnitelmien osoitteet perustuvat suunnitelmatiedoissa esitettyihin osoite- tai kaupunginosatietoihin tai suunnitelman nimeen. Osa osoitetiedoista on selvitetty internethaun avulla eikä niiden oikeellisuudesta ole takeita. Suunnitelmien toteutumista tai puutarhan nykytilaa ei ole selvitetty. Alla on myös linkki Paikkatietoikkunaan, jossa sama aineisto on esitetty karttajulkaisuna.

Paikkatietoikkunan karttajulkaisu:
Linkki Paikkatietoikkunan karttajulkaisuun, jossa kartalla näkyy puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmat Helsingissä. Aineisto perustuu yllä esitettyyn Maisemantutkimuksen kokoamaan tietokantaan.

Tietotuoteseloste: Puutarhasuunnitelmat Helsingissä

Pallomerimäinen tunnelma eri suunnittelijoiden puutarhasuunnitelmista Helsingissä

Puutarhasuunnitelmat Porissa (zip) on ladattava vektoripohjainen Esrin shape-tiedosto, jota voi käyttää paikkatietojärjestelmissä. Ladattavan aineiston mukana tulee tietotuoteseloste, johon linkki myös alla. Aineisto perustuu Turun yliopiston Maisemantutkimuksen keräämään tietokantaan Suomen puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmista. Tietokannasta on valittu Porin kohteet, jotka on viety kartalle MMGIS-lisäosan ja OpenStreetMapin tietojen avulla. Suunnitelmien osoitteet perustuvat suunnitelmatiedoissa esitettyihin osoitetietoihin tai suunnitelman nimeen. Osa osoitetiedoista on selvitetty internethaun avulla eikä niiden oikeellisuudesta ole takeita. Suunnitelmien toteutumista tai puutarhan nykytilaa ei ole selvitetty. Alla on myös linkki Paikkatietoikkunaan, jossa sama aineisto on esitetty karttajulkaisuna.

Paikkatietoikkunan karttajulkaisu:
Linkki Paikkatietoikkunan karttajulkaisuun, jossa kartalla näkyy puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmat Porissa. Aineisto perustuu yllä esitettyyn Maisemantutkimuksen kokoamaan tietokantaan.

Tietotuoteseloste: Puutarhasuunnitelmat Porissa

Puutarhasuunnitelmat Turussa (zip) on ladattava vektoripohjainen Esrin shape-tiedosto, jota voi käyttää paikkatietojärjestelmissä. Ladattavan aineiston mukana tulee tietotuoteseloste, johon linkki myös alla. Aineisto perustuu Turun yliopiston Maisemantutkimuksen keräämään tietokantaan Suomen puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmista. Tietokannasta on valittu Turun kohteet, jotka on viety kartalle MMGIS-lisäosan ja OpenStreetMapin tietojen avulla. Suunnitelmien osoitteet perustuvat suunnitelmatiedoissa esitettyihin osoitetietoihin tai suunnitelman nimeen. Suunnitelmien toteutumista tai puutarhan nykytilaa ei ole selvitetty. Alla on myös linkki Paikkatietoikkunaan, jossa sama aineisto on esitetty karttajulkaisuna.

Paikkatietoikkunan karttajulkaisu:
Linkki Paikkatietoikkunan karttajulkaisuun, jossa kartalla näkyy puutarha- ja maisema-arkkitehtien suunnitelmat Turussa. Aineisto perustuu yllä esitettyyn Maisemantutkimuksen kokoamaan tietokantaan.

Tietotuoteseloste: Puutarhasuunnitelmat Turussa

Teimme Porin Pihlavassa kulttuurikartoituksen Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkintoohjelman hankkeessa Kulttuurisuunnistelu. Menetelmällisinä kärkinä olivat taidelähtöisyys ja paikkatieto, joita kehitimme hankkeessa osallistamisen muotoina. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, mitä näiden kahden menetelmän yhdistelmällä koottu aineisto kertoo alueen kokemuksellisuudesta ja paikkoihin liitetyistä muistoista ja tunteista osana lähiön kulttuurikartoitusta.

Seesmeri, Laura ja Virtanen, Katrina: ”Paljon on roihunu täällä.” Taidelähtöisyys ja
paikkatieto osallistamisen menetelminä Porin Pihlavan menetettyjen paikkojen
kartoittamisessa. Koskinen-Koivisto, E. & Kumpulainen, K. (Eds.) (2024). Kestävä kulttuurisuunnittelu. SoPhi.155. Jyväskylän yliopisto. URN: URN:ISBN:978-951-39-9870-7

Yhdistämällä muisti- ja paikkatietoa voidaan tunnistaa ja vahvistaa tutkimuskohteena olevan alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien yhteisöllisiä merkityksenantoja. Tarkastelen Porin Pihlavan muistin paikkoja ja niihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia 1960–1990-
luvuilta. Tutkimukseni yhdistää digitaalista kirjallista muistitietoa ja paikkatietotutkimusta sekä tarkastelee yhdistämisen mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Tarkastelen sitä, miten paikkatieto soveltuu muistitietotutkimukseen. Lisäksi analysoin aineistostani, mitä paikkatiedon avulla saadaan selville Pihlavan muistin paikoista sekä minkälaisia muistoja ja kokemuksia niihin liitetään. Menetelminä käytän lähilukua sekä kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa. Muistitietoa ja kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa yhdistämällä oli mahdollista tutkia paikkoihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia. Artikkelini osoittaa menetelmän mahdollisuuksia ja ongelmakohtia sekä täydentää Pihlavan paikallishistoriaa.

Virtanen, Katrina. (2023). Paikkatietoa ja muistitietoa yhdistämässä. Porin Pihlavan muistin paikkoja. J@rgonia.21(42), 293-311. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291593

Kuva: Katrina Virtanen

Humanistinen paikkatieto (Humanistic GIS) kokoaa alleen tavat hyödyntää ja tuottaa paikkatietoa. Kokemuksellisen paikkatiedon (Experiential GIS) avulla päästään lähelle ihmisten muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia kiinnittyneenä johonkin tiettyyn paikkaan. Tarkastelen tässä kirjoituksessa humanistista ja kokemuksellista paikkatietoa historia- ja kulttuuriaineiden tutkimuksessa. Väitöskirjassani tutkin kokemuksellista paikkatietoa ilmiönä. Väitöskirjatutkimukseni kolmas artikkeli kokemuksellisuuden ja tilallisuuden tutkimisesta paikkatietomenetelmin on parhaillaan valmisteilla ja tämä blogikirjoitukseni pohjustaa osaltaan sitä.

Humanistinen ja kokemuksellinen paikkatieto. Humanistina Porissa-blogikirjoitus.

Kuva: Laura Seesmeri

Esiselvitysraporttimme tarkastelee humanistista ja kokemuksellista paikkatietoa historia- ja kulttuuriaineiden tutkimuksessa. Humanistinen paikkatieto (Humanistic GIS) kokoaa alleen humanistisille aloille tähän asti vakiintuneet tavat hyödyntää ja tuottaa paikkatietoa. Selvitykseemme rajatut tutkimuskentät hyödyntävät GIS-teknologiaa joko historiallisen paikkatiedon (Historical GIS, HGIS) tai osallistuvan paikkatiedon (Public Participation GIS, PPGIS) näkökulmasta. Molempiin voi liittyä kokemuksellisuuden ja tilallisuuden tutkimus. Siksi kokemuksellinen paikkatieto (Experiential GIS) on humanistisen paikkatiedon käsitteen rinnalla raporttimme otsikossa. Aihepiirin käsitteet eivät ole yksiselitteisiä tai vakiintuneita. Tämän selvityksen tavoitteena ei ole luoda kattavaa määritelmää käsitteille. Pyrkimyksenä on muodostaa yleisluontoinen käsitys GIS-teknologian käyttämisestä laaja-alaisella ja monitieteisellä humanistisella kentällä.

Humanistinen ja kokemuksellinen paikkatieto. Esiselvitysraportti. (PDF)

Turun yliopiston maisemantutkimuksen tutkimushankkeessa Kulttuurisuunnistelu
toteutimme laajan kulttuurikartoituksen Porin Pihlavan lähiössä vuosina 2021-
2022. Kartoituksemme kahtena menetelmällisenä kärkenä olivat taidelähtöisyys ja
kokemuksellinen paikkatieto yhteiskehittämisen tukena. Hanke oli osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Pihlava on ainutlaatuisella suistoalueella sijaitseva asuinpaikka, jonka teollisen
kulttuuriperinnön vaikutukset alueen kehittymiseen tunnistetaan ylisukupolvisesti. Pihlava näyttäytyy asukkailleen kaksijakoisesti, toisaalta rauhallisena ja toisaalta levottomana.

Positiivisina puolina koetaan luonnonläheisyys, rauhallisuus ja kodinomaisuus sekä asuinkustannusten hintataso. Negatiivisina puolina nähdään palvelujen ja työpaikkojen vähentyminen ja puute, heikot julkisen liikenteen yhteydet, sosiaalisista ongelmista aiheutuva levottomuus, huono maine ja ilkivalta.

Pihlavaa toivotaan kehitettävän lisäämällä palveluita, työpaikkoja ja julkisen liikenteen yhteyksiä, parantamalla harrastusmahdollisuuksia, siistimällä rakennetun ja luonnonympäristön yleisilmettä sekä lisäämällä luontoaiheesta tai Pihlavan menneisyydestä ammentavaa julkista taidetta.

Sahan ääniä, jokisuisto ja asukastoimintaa. Raportti Pihlavan kulttuurikartoituksesta (PDF)

Pihlavan kulttuurikartoituksen tulokset (e-raportti)

Pihlavan kulttuurikartta

Turun yliopiston maisemantutkimuksen hankkeessa Kulttuurisuunnistelu toteutettiin laaja kulttuurikartoitus porilaisessa lähiössä Väinölässä syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Kartoituksessa painotettiin taidelähtöisiä menetelmiä ja kokemuksellista paikkatietoa yhteiskehittämisen tukena. Hanke oli osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Väinölän erityispiirteeksi korostui arkisen ympäristön monipuolinen käyttö, jossa
luonnonympäristö ja vanha teollisuusympäristö on otettu sekä kulttuurin että virkistyksen käyttöön. Tästä ovat esimerkkeinä vanhan lyhytaaltoaseman ympäristö, kupariteollisuuden ranta-alue sekä Varvourinjuopa. Ne ovat alueita, joissa osassa on jo ja osaan toivotaan monipuolisia käyttömahdollisuuksia, joita asukkaat voisivat myös itse ideoida ja toteuttaa.

Kuparia, fasaaneja ja lyhytaaltoja. Raportti Väinölän kulttuurikartoituksesta. (PDF)

Väinölän kulttuurikartoituksen tulokset (e-raportti)

Pori on jokikaupunki. Vaikka Kokemäenjokea osataan varoa, sitä kuitenkin rakastetaan sellaisenaan ja sen rannoilla viihdytään. Turun yliopiston maisemantutkimuksen Vesikansa-hanke selvitti porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen. Hankkeen toinen tavoite oli tutkia osallistuvan kulttuurikartoituksen soveltumista kaupunkiluonnon tutkimiseen. Tulosten mukaan porilaisyhteisöille tärkeitä ovat rantareitit, monimuotoinen kaupunkiluonto, arkikäytöt ja vesiensuojelu. Luonnonläheisiä rantoja ja niiden vapaamuotoista käyttöä arvostetaan ja ne ovat osa identiteettejä. Toiveina ovat yhtenäiset rantareitit ja esteetön pääsy julkisille jokirannoille.

Vesikansan raportti

Joen taju tarkoittaa yli sukupolvien kehittynyttä kykyä joen lukemiseen ja sen kanssa elämiseen. Kokemäenjoki on osa jokivarressa elävien ja eläneiden mielenmaisemaa. Monien valtajokien tapaan se on alueensa tunnus myös ulkopuolisille. Turun yliopiston maisemantutkimuksen Kokkeli-tutkimushanke kartoitti kokemäenjokilaaksolaisten suhdetta valtakunnallisesti arvokkaana pidettyyn maisemaansa ja tuotti tuloksina tietoa ja taidetta. Kirjassa kerrotaan Kokemäenjoen ja muiden jokimaisemien tutkimuksesta, jokivarren tärkeistä paikoista sekä niihin ja niistä luoduista teoksista.

Joen taju (PDF)

Itä-Porin kerrostalolähiöt ovat Porin suurin lähiöalue. Ne syntyivät kasvavan ja teollistuvan kaupungin tarpeisiin ja edustavat aikansa aluerakentamista. Asukkaat ja rakennuskanta ovat vuosien varrella ikääntyneet, mutta alueiden rauhallisuutta ja luontoa arvostetaan. Lähiöiden asukastoiminta on monipuolista, Itä-Porista löytyy myös vireää taidetoimintaa ja arvokasta rakennusperintöä. Turun yliopiston maisemantutkimus on tehnyt Itä-Porin lähiöiden laajan kulttuurikartoituksen, jossa kerättiin tietoa asukasryhmistä, toiminnasta, ympäristöstä ja tarpeista. Tulosten pohjalta tuotettiin yhdessä asukkaiden, taiteilijaryhmä T.E.H.D.A.S. ry:n ja kaupungin edustajien kanssa toimenpidesuunnitelma lähiöiden kehittämiseksi. Itä-Porin tulevaisuudelle on tärkeää, että lähiöitä kehitetään tasapuolisesti muun kaupungin kanssa. Tähän vaaditaan kaikkien osapuolten panostusta ja yhteistyötä.

Lähikuva lähiöstä! Itä-Porin kulttuurikartoitus ja toimenpidesuunnitelma

Katrina Virtasen (2020) pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan avoimen paikkatiedon ja droonikuvauksen mahdollisuuksia täydentää maisemahistoriallisen tutkimuksen metodologiaa. Tutkimuskohteina ovat viisi historiallista huvilapuutarhaa Turun Ruissalon kulttuurimaisemassa, joiden nykytilaa selvitetään vertaamalla historiallista ja uutta paikkatietoaineistoa.

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061845064

Mikko Eskolan (2016) pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Karhian ja Kankaanpään kylien muodostamaa jakokuntaa. Se on 1600-1800-luvuilla muodostanut talonpoikaisen Köyliön muun pitäjän kuuluessa Köyliön kartanoiden alaisuuteen. Tutkimus keskittyy tämän kyläalueen maisemahistoriaan tarkastellen omistussuhteita ja maanjakoa. Tarkastelut on tehty pääosin 1700-lukuisten karttojen ja isojaon toimitusasiakirjojen kautta. Muuna tutkimusmateriaalina on käytetty arkistolähteitä sekä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karttamateriaalia. Osana tutkimusta on asemoitu yli 100 kartanosaa koordinaatistoon.

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090923675

Anna Riionheimon (2011) pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan paikkatietoa maakunnallisen maisemahistorian tutkimuksessaUudenmaan asutus- ja maisemanrakenteen menneisyyden esimerkin kautta.