Turun kaupunkitutkimusohjelma on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa pohditaan koetun turvallisuuden tuottamista kaupunkisuunnittelussa ja siihen kohdistuvia ristiriitoja. Katsauksen on laatinut erikoistutkija Sari Puustinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
– Kaupunkisuunnittelussa turvallisuuden tuottamisen keinoja ovat luottamuksen tai kontrollin lisääminen, jotka voidaan nähdä toistensa vastakohtina, kertoo katsauksen kirjoittaja, erikoistutkija, TT, VTM Sari Puustinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Pohjoismainen kaupunkisuunnittelu on hyvinvointivaltion aikakaudella perustunut ajatukseen luottamuksesta, millä tarkoitetaan yhteiskunnan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja sekä yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat. Keskeisiä periaatteita ovat muun muassa tasa-arvo, eli ajatus, että laadukas ympäristö kuuluu kaikille, yhteisöllisyyden korostaminen, inkluusio eli mukaan ottaminen sekä osallistuva suunnittelu.
Kontrollin lisäämiseen perustuvassa turvallisuusajattelussa keskiössä ei ole kuka tahansa kaupunkilainen, vaan rikollinen henkilö ja rikoksentorjunta. Tavoitteena on joko tehdä rikos mahdollisimman kannattamattomaksi tai vaikeaksi, tai eristää rikollinen tai muuten normien vastaisesti käyttäytyvä pois muusta yhteisöstä. Ajattelu perustuu siis poissulkemiseen eli ekskluusioon sekä asukkaiden ja asiakkaiden erotteluun ja valikointiin.
Puustisen mukaan kontrollia ei tule korostaa, koska se johtaa helposti kolkkoihin kaupunkitiloihin, jotka paradoksaalisesti eivät ole turvallisen tuntuisia. Pikemminkin turvallisuus tulisi nähdä synonyyminä viihtyisälle ja kaikille avoimelle ympäristölle.
– Viihtyisyys lisää ympäristön käyttöä ja se taas lisää turvallisuuden tunnetta muun muassa luonnollisen valvonnan muodossa. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ihmiset käyttäessään paikkaa myös toimivat sen ”valvovina silminä”, eli tarkkailevat ihmisiä ja tapahtumia, sanoo Puustinen.
Turvallisuuden tunnetta lisäävää luonnollista valvontaa voidaan edistää julkisissa tiloissa esimerkeiksi suunnittelemalla niihin penkkejä tai muita oleskelun mahdollistavia rakenteita sekä parantamalla näkyvyyttä tilaan suunnatuilla ikkunoilla ja valaistuksella.
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. Puustinen sai Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendin vuonna 2015.
Kuva: Turun kaupunki, Seilo Ristimäki
