Turun yliopistossa 90-luvulla innovaationsa saanut fyysikko Stefan Hell palkittiin kemian Nobel-palkinnolla syksyllä 2014. Palkinnon kymmenvuotispäivänä muistettiin paitsi Hellin uraauurtavaa löytöä, myös turkulaista kuvantamisosaamista ja -tutkimusta.
Keskiviikkona 4. syyskuuta 2024 vietettiin professori Stefan Hellin Nobel-palkinnon kymmenvuotispäivää. Nobel myönnettiin Hellin Turussa 90-luvulla kehittämästä supertarkasta lasermikroskoopista, joka ylitti aikaisemmin fysiikan lakien mukaan rikkomattomana pidetyn kuvantarkkuusrajan. Hell on useissa yhteyksissä kiittänytkin Turun yliopistoa hänen tutkimuksensa alkuvaiheen tuesta.
Valitettavan sairastumisensa vuoksi Hell ei päässyt saapumaan paikan päälle, mutta osallistui etänä Medisiina D:n Alhopuro-salissa järjestettyyn juhlatilaisuuteen, jossa lääketieteellinen tiedekunta luovutti Hellin muotokuvan yliopiston kokoelmiin. Muotokuvan vastaanotti rehtori Marjo Kaartinen.
Kaartinen kiitti puheessaan Helliä tämän tärkeästä vaikutuksesta kuvantamisen kehittymiseen, mutta myös esimerkistä, jonka hän asetti koko yliopiston tutkimusyhteisölle.
– Professori Hellin saavutus on merkittävä inspiraation lähde kaikille yliopistomme tutkijoille, Kaartinen sanoi.
“Mahdottomalta tuntuvaa ei pidä pelätä”
Hell muisteli puheessaan tutkimuksensa alkuvaiheita Turussa sekä siihen johtaneita tapahtumia. Hän kuvaili, miten ilmassa tuntui olevan jotain erityistä ennen hänen löydöstään.
– Turussa minulla oli tunne, että jotain tärkeää tulisi tapahtumaan. Tutkimuksen teko ja rahoituksen saaminen ei ollut helppoa, mutta minusta tuntuu silti siltä, että olin parhaassa mahdollisessa paikassa, Hell kertoi.
Hell sai idean supertarkkaan mikroskooppiin eräänä lauantaina, ja vakuuttui idean toimivuudesta. Esitellessään ideaansa muille hän kohtasi paljon epäilystä; oli yleisesti tiedossa, että fyysikan lait estivät tarkemman kuvantarkkuuden. Myös ensimmäiset kokeet epäonnistuivat.
Puheessaan hän kannustikin kuulijoita kyseenalaistamaan sen, mitä tiedämme.
– Monet ideat eivät aluksi toimi käytännössä. Tämän takia ei kuitenkaan pitäisi vähätellä niitä – tekniset haasteet ovat ratkaistavissa, jos taustaidea on toimiva ja siihen jaksaa uskoa.
Hän myös kiitti Turun aikaista kollegaansa Pekka Hännistä monien tutkimukseen liittyen käytännön asioiden järjestämisestä sekä keskustelutuesta ja jatkuvasta ideoiden vaihtelusta sekä laboratoriota johtanutta Erkki Soinia tuesta.
Hän korosti puheessan, että aika Turussa oli haastavasta tutkimuksesta huolimatta henkilökohtaisesti hyvin onnellista.
Euroopan kuvantamispääkaupunki Turku
Nobel-juhlapäivä inspiroi myös kaikille avoimen tapahtuman ”Kuvantamisen Nobelista AI-tulevaisuuteen”, jonka järjestivät yhdessä kuvantamisen organisaatiot Turku BioImaging ja Euro-BioImaging sekä InFLAMES-lippulaiva ja lääketieteellinen tiedekunta.
Tilaisuudessa juhlistettiin palkinnon 10-vuotispäivää luomalla katseet nykyaikaiseen turkulaiseen kuvantamisosaamiseen sekä pohtimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Vierailukeskus Joessa järjestetyssä tapahtumassa vierailijat pääsivät nauttimaan biokuvantamisaiheisesta moniaistisesta näyttelystä ja kuulemaan turkulaisten huppututkijoiden puheenvuoroja, joissa he esittelivät tutkimusaiheitaan. Esitykset aloitti apulaisprofessori Kirsi Virtanen Turun PET-keskuksesta ruskeaa rasvaa esittelevällä puheenvuorollaan.
