Turun yliopiston tutkimusryhmän johdolla on kehitetty uusi menetelmä rokotteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Menetelmä voi vähentää merkittävästi eläinkokeiden käyttöä rokoteteollisuudessa.
Rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita lääkevalmisteita, joilla ennaltaehkäistään virusten ja bakteerien aiheuttamia tartuntatauteja ja vähennetään taudinaiheuttajien leviämistä väestössä. Rokotteet estävät tartuntataudin, koska elimistölle kehittyy kyky tunnistaa ja tuhota taudin aiheuttaja. Rokotteet koostuvat tyypillisesti heikennetyistä taudinaiheuttajista tai niiden osasista. Rokoteteollisuus käyttää ja jatkuvasti kehittää tehokkaita menetelmiä rokotteiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva hinkuyskärokote sisältää hinkuyskää aiheuttavan bakteerin pintarakenteita ja vaarattomaksi tehtyä muotoa bakteerin tuottamasta myrkyllisestä pertussistoksiinista. Pertussistoksiini kiinnittyy solun pintaan, työntyy solun sisälle ja tuhoaa solun toiminnan kannalta tärkeän säätelyjärjestelmän.
Turun yliopiston tutkimusryhmän johdolla on nyt kehitetty uusi menetelmä varmistamaan hinkuyskärokotteessa olevan pertussistoksiinin vaarattomuus. Uusi iGIST-niminen menetelmä mittaa sitä, miten pertussistoksiini tuhoaa solun toiminnan kannalta tärkeän säätelyjärjestelmän.
– Verrattuna rokoteteollisuudessa tällä hetkellä käytettyihin menetelmiin, iGIST on tehokkaampi ja mahdollistaa sata kertaa pienemmän pertussistoksiinipitoisuuden määrittämisen. iGIST perustuu myös täysin laboratoriossa kasvatettujen ihmisperäisten solujen käyttöön, joten se voi vähentää merkittävästi eläinkokeiden käyttöä rokoteteollisuudessa, kertoo menetelmän kehityksestä vastannut tutkimusryhmän johtaja, dosentti Arto Pulliainen Turun yliopistosta.
Menetelmä kehitettiin Turun yliopiston, Åbo Akademin, puolalaisen Medical University of Lublin -yliopiston ja hollantilaisen Eindhoven University of Technology -yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.
iGIST-menetelmä on kuvattu American Chemical Societyn ACS Sensors -lehdessä.
