Laadunhallinta Turun yliopistossa
Yliopiston toiminnan laatua edistetään yliopistollisella toimintakulttuurilla, määrätietoisella toiminnanohjauksella, asiantuntevilla tukipalveluilla ja jäsentyneellä laadunhallinnalla. Olennainen osa laatutyötä on yhteisen tietopohjan ylläpitäminen.
Laatutyön kohteina ovat yliopiston perustehtävät tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä niitä tukevat palvelut ja toiminnot.
Laatujärjestelmä kohdistuu eri organisaatiotasoille. Siinä on yliopistotasoisia sekä yksikkökohtaisia elementtejä.
Laatutyössä noudatetaan perustoimintamallina PDCA-sykliä (suunnittelu – toteutus – arviointi – kehittäminen).
Laatutyön ytimessä on jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen asiantunteva, sitoutunut ja pitkäjänteinen toiminta.
Turun yliopisto luo edellytykset laadukkaalle toiminnalle ja edelläkävijyydelle. Yliopisto ylläpitää ja kehittää vahvaa toimintakulttuuria sekä järjestää perustehtävien tueksi tehokkaat ja asiantuntevat palvelut. Laatujärjestelmään kuuluvat yliopistotasoinen toiminnanohjaus selkeine prosesseineen ja toiminnan kattava laadunhallinta. Laatujärjestelmän tarkoituksena on sekä laadun varmistaminen että laadun kehittäminen.
Yliopiston laatutyön tavoitteena on:
- yliopiston mission, arvojen ja vision toteuttamisen tukeminen,
- yliopiston strategian ja toimenpideohjelman edistäminen
- tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen
- yliopiston kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen
- jatkuva laadukas toiminta käytännön työssä.
Koko yliopistoyhteisö osallistuu toiminnan laadun jatkuvaan kehittämiseen luontevana osana työtään ja toimintaansa. Yliopiston rehtori vastaa laatutyön kokonaisuudesta, ja nimeää yhden vararehtoreista vastuulliseksi laadunhallinnan kokonaisuudesta. Yliopistotasoinen laadunhallinnan koordinaatio on sijoitettu strategisen ohjauksen yksikköön. Yksiköiden johto vastaa laatutyöstä yksikössään sekä toimintojen ja palvelujen vastuuhenkilöt omilla tehtäväalueillaan. Yliopisto kerää ja hyödyntää systemaattisesti palautetta sidosryhmiltä.
Laadunhallinnan toimintoja ovat tarkoituksenmukainen ohjeistus, toimivat palautejärjestelmät, yliopistoyhteisön osaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen, vaikuttavat arvioinnit, tarvittavat kohdennetut laatujärjestelmät sekä sisäinen tarkastus ja riskienhallinta. Ajantasainen ja ennakoiva toiminnan, tulosten, talouden ja toimintaympäristön seuranta on keskeinen osa laadunhallintaa ja tiedolla johtamista. Yliopiston sisäiseen laatudokumentaatioon kuuluvat laatukäsikirja sekä yliopistotasoiset ja tarvittavat yksikkökohtaiset ohjeet. Laatukäsikirjassa kuvataan yliopiston laatujärjestelmä ja sen kehittämisen periaatteet. Yliopistotasoiset määräykset ja toimintaohjeet on koottu yliopiston intranetiin.
Laatujärjestelmä on yliopiston laadukasta toimintaa tukevien toimintojen kokonaisuus, johon kuuluvat (1) yliopistollinen toimintakulttuuri, (2) toiminnanohjaus, (3) asiantuntevat tukipalvelut ja (4) laadunhallinta. Laatujärjestelmä tukee yliopiston johtamisjärjestelmää.
Laadun kehittämisessä noudatetaan PDCA-sykliä (Plan–Do–Check–Act). Se on tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä toimintamalli, joka perustuu suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämistoimien jatkuvasti etenevään prosessiin.
Laatujärjestelmää arvioidaan ja kehitetään laatukäsikirjan määrittelemällä tavalla. Kehitystyössä hyödynnetään laatutyön kohteet ja toimintatavat määrittelevää laatukarttaa ja laadunhallinnan toimintasuunnitelmaa.
Laatukäsikirja sisältää Turun yliopiston laatujärjestelmän kuvauksen, laatutyön kehittämisen periaatteet ja luettelon tehdyistä päivityksistä. Käsikirjan tarkoituksena on tukea yliopiston johtamista eri tasoilla ja vahvistaa yliopistoyhteisön mahdollisuuksia osallistua laatutyöhön. Se dokumentoi sidosryhmille yliopiston laatutyön periaatteet ja käytännöt.
Ensimmäisessä luvussa kuvataan laatujärjestelmän kokonaisuus ja määritellään keskeiset käsitteet.
Toinen luku käsittelee yliopiston toimintakulttuuria ja perustehtävien laadunhallintaa.
Kolmannessa luvussa kuvataan toiminnanohjauksen periaatteet sekä strategia- ja vuosisuunnitteluprosessit.
Neljäs luku kattaa yhteisten palvelujen roolin yliopiston kokonaisuudessa sekä palvelujen laadunhallinnan ja palautejärjestelmän.
Viides luku on tiivistelmä laadunhallinnan toiminnoista ja laatujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisestä.
Tutkimusneuvosto ohjaa tutkimuksen laatutyötä yliopistotasolla. Sen keskeisiä periaatteita ovat akateeminen vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Tutkimuksen kokonaisarviointi tehdään säännöllisesti. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat avoimen tieteen käytännöt, infrastruktuurit sekä tutkimusdatan hallinta ja indikaattorit. Esimerkkejä laatutyökaluista ovat projektin vastuullisen johtajan opas ja toiminnanohjausjärjestelmä TOPI.
Koulutuksen laatutyötä ohjaa koulutusneuvosto. Keskeisiä säännöksiä ovat opintojohtosääntö ja tutkijakoulun johtosääntö. Ydintoimintoja ovat pitkäjänteinen opetussuunnitelmatyö, pedagoginen koulutus ja palautejärjestelmät. Yksityiskohtaisia ohjeita on annettu mm. opiskelijavalinnasta ja erikoistumiskoulutuksesta. Vuosittain valitaan vuoden opettaja ja opintojakso.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto ohjaa vastaavasti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatutyötä yliopistotasolla. Monimuotoisen toiminnan perusta on suunnitelmallinen sidosryhmäyhteistyö ja jäsennetty seuranta. Osa ulkoisista arvioinneista, akkreditoinneista ja rankingeista ottaa huomioon vuorovaikutusnäkökulman. Esimerkkejä työkaluista ja käytännöistä ovat Konsta- ja UtuCris-järjestelmät sekä yhteydenoton kynnystä madaltava Korkeakoulukumppani-kanava.
Yliopiston tukipalvelujen laatutyötä ohjaa hallintoryhmä. Palveluiden keskeinen sisältö on koottu yliopiston intranettiin. Hyödyllistä tietoaineistoa on lisäksi tarjolla käsikirjoissa, käyttösäännöissä, perehdytyssivustolla sekä hallinnon ja talouden tietojärjestelmien kautta. Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään monimuotoista palautejärjestelmää ja mm. säännöllisesti toteutettavaa työhyvinvointikyselyä.
Laatutyön ytimessä on jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen asiantunteva, sitoutunut ja pitkäjänteinen toiminta.
Yliopiston laatutyöstä vastaa rehtori, joka johtaa ja ohjaa yliopiston toimintaa strategian ja hallituksen linjauksien mukaisesti. Laatujärjestelmät kuuluvat koulutuksesta ja koulutusrakenteiden kehittämisestä vastaavan vararehtorin Piia Bjönin tehtäväalueeseen.
Tiedekunnissa laatutyön organisointi on dekaanin, laitoksissa laitoksen johtajan sekä yliopiston yhteisissä palveluissa kunkin yksikön johtajan vastuulla.
Rehtori on asettanut yliopiston laatutyön ohjausryhmän, jonka tehtävänä on yliopiston laadunhallinnan strategisten linjausten valmistelu ja niiden toteuttamisen seuranta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori Piia Björn, varapuheenjohtajana strategiajohtaja Päivi Mattila-Wiro ja valmistelijana yliopiston laatupäällikkö Juha Sainio.
Yliopiston laatupäällikkö vastaa:
- laadunhallinnan koordinoinnista ja kehittämisestä yliopiston johdon ja laatutyön ohjausryhmän linjausten mukaisesti,
- laadunhallinnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanon seurannasta,
- laatutyön kokonaisuuden raportoinnista yliopiston johdolle,
- hyvien käytäntöjen edistämisestä yhdessä yliopistoyhteisön kanssa,
- laatukäsikirjan ajan tasalla pitämisestä.
Toimintaohjeiden kokonaisuutta koordinoidaan yhteistyössä yliopiston viestinnän kanssa.
Ulkoiset arvioinnit kohdistuvat sekä yliopiston toimintaan ja tuloksiin että laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Tutkimuksen jatkuvan vertaisarvioinnin lisäksi järjestetään säännöllisesti tutkimuksen kokonaisarviointi. Viimeisin arviointi toteutettiin 2022. Koulutuksen kehittämisen perustana ovat toimivat palautejärjestelmät. Koulutus on myös korkeakoulujen auditointien keskeinen kohde.
Korkeakoulujen suomalaisissa auditoinneissa tarkasteltavana on laatutyön kokonaisuus. Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Siinä arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva, sekä täyttääkö se sovitut kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä auditoi Turun yliopiston laatujärjestelmän vuonna 2023. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin korkeakoulujaosto myönsi yliopistolle laatuleiman, joka on voimassa 25.8.2029 saakka.
Yliopisto ja sen yksiköt osallistuvat oma-aloitteisesti toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin akkreditointeihin. Turun kauppakorkeakoulu on kansainvälisen AACSB Internationalin (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) akkreditoitu jäsen ja kehittää jatkuvasti toimintansa laatua järjestön standardien mukaisesti. Akkreditointi on myönnetty vuonna 2019 ja on voimassa vuoteen 2024 asti.
Yliopistoa ja sen eri toimintoja arvioidaan myös osana ranking-prosesseja. Lisäksi yliopisto osallistuu erilaisiin koulutuksen ja tutkimuksen arviointeihin ja temaattisiin kyselyihin.
Yliopiston strategiassa määriteltyihin arvoihin kuuluvat avoimuus ja yhteisöllisyys. Olennainen osa laatutyötä on yliopistoyhteisön jäsenten ja ulkoisten sidosryhmien mahdollisuus tehdä aloitteita, osallistua eri tavoin yliopiston kehittämiseen ja antaa palautetta kaikista yliopiston toiminnoista.
Yliopistoyhteisössä osapuolia ovat opiskelijat sekä akateeminen ja muu henkilöstö. Tärkeitä ulkoisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi yksittäiset palvelujen käyttäjät ja yhteistyökumppanit kuten yritykset, julkiset organisaatiot ja järjestöt.
Opiskelijat ovat akateemisen yhteisön tasavertaisia jäseniä. Yhteydenpidolla ja yhteistyöllä yliopisto ja Turun yliopiston ylioppilaskunta varmistavat, että molempien roolit yliopiston kasvatustehtävässä toteutuvat. Keskeisiä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ovat opetuksen ja koulutuksen palautejärjestelmät. Opiskeluprosessin eri vaiheissa annettu palaute dokumentoidaan, käsitellään ja sen huomioon ottamisesta annetaan opiskelijoille palaute.
Yliopiston henkilöstö voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan monin tavoin. Vaikutuskanavia ovat muun muassa kehityskeskustelut, työryhmät, päätöksenteko, hyvinvointikyselyt ja yhteistoimintalain mukaiset menettelyt. Henkilöstön osallistuminen ja toimivat työyhteisökäytänteet ovat työhyvinvoinnin kulmakiviä.
Sidosryhmät voivat vaikuttaa toimielinten ja työryhmien jäseninä sekä osallistumalla esimerkiksi strategiaprosessiin ja opetussuunnitelmatyöhön.
Osallistua voi myös antamalla opetusta ja toimimalla ohjaajana. Kehittämistyöhön voi päästä mukaan esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeiden partnerina. Tutkimus- tai koulutuspalvelujen ostaminen ja lahjoitusten tekeminen vaikuttavat suoraan yliopiston talouteen. Keskeinen sidosryhmäyhteistyön kanava on alumnitoiminta.
Yliopiston laatudokumentit ovat pääosin saatavilla yliopiston intranetissä ja tietojärjestelmissä. Keskeisimmät laatudokumentit ovat:
- Laatukäsikirja ohjaa laatutyötä dokumentoimalla laatujärjestelmän periaatteet sekä laatutyön toiminnot ja käytännöt. Yliopiston rehtori hyväksyy laatukäsikirjan.
- Yliopistotason toimintaohjeet koko yliopistoyhteisölle löytyvät intranetistä.
- Keskeisiä toiminnanohjausdokumentteja ovat yliopiston strategia 2021-2030 ja intranetissä olevat vuosisuunnitelmadokumentit
- Tiedekuntien, laitosten ja yksikköjen yliopistotason laatukäsikirjaa täydentävät ohjeistukset
Toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa tarvittavia tietojärjestelmiä ylläpidetään keskitetysti, ja ne on integroitu yliopiston yhteiseen tietovarastoon.
Lisätietoja laadunhallinnasta antaa laatupäällikkö Juha Sainio.
