Ohjeet Turun yliopistossa väittelevälle

1. Väitöskirjan esitarkastusprosessin aloittamiseksi väitöskirjatutkija toimittaa väitöskirjakäsikirjoituksensa tiedekuntansa ohjeiden mukaisesti.
2. Esitarkastajien lausuntojen saavuttua tiedekuntaan lausunnot toimitetaan väitöskirjatutkijalle. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine esitarkastajien lausunnosta ennen väittelyluvan käsittelyä.​
3. Riippuen tiedekunnasta, väitöskirjatutkija toimittaa esitarkastusprosessissa muokatun väitöskirjakäsikirjoituksensa tai kirjallisen selvityksen esitarkastuslausuntojen perusteella väitöskirjakäsikirjoitukseen tekemistään muutoksista tiedekuntaan (katso tiedekuntasi ohjeet).
4. Tiedekunta päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuuteen nimetään vastaväittäjä, kustos sekä mahdollinen arvostelutoimikunta. Joissakin tiedekunnissa väittelylupaa ja/tai vastaväittäjän ja kustoksen nimeämistä pitää hakea siihen tarkoitetulla lomakkeella (katso tiedekuntasi ohjeet).
5. Väittelijä huolehtii yliopiston ohjeiden mukaisesta väitöstiedottamisesta.
6. Väittelijä huolehtii väitöskirjan julkaisemisesta, mahdollisesta painatuksesta, julkistamisesta, painetun väitöskirjan jakelusta ja väitöstilaisuuden järjestelyistä.

Kun väitöskirjan käsikirjoitus on valmis esitarkastusprosessiin, se toimitetaan tiedekuntaan, samalla kun tehdään ehdotus esitarkastajista.

Tiedekunta päättää esitarkastuksen aloittamisesta. Esitarkastusprosessin aikana noudatetaan tiedekunnan ohjeita menettelystä esitarkastajien kanssa.

Esitarkastusprosessissa on tiedekuntakohtaisia eroja. Yhteistä kaikkia koskevaa ohjeistusta ei ole, vaan ohjeet tulee tarkistaa oman tiedekunnan www-sivuilta. Alla on esitetty prosessi Turun yliopistossa pääpiirteissään.

Esitarkastusprosessi pääpiirteissään

1. Esitarkastusprosessin aloittaminen

• tiedekuntaan toimitetaan väitöskirjan käsikirjoitus ja tiedekunnan edellyttämät liitteet
• esitarkastajista ja mahdollisesti jo vastaväittäjästä tehdään esitys; lisäksi toimitetaan liitteenä Turnitin-todistus ja muut tiedekunnan edellyttämät liitteet

2. Esitarkastajien nimeäminen

• tohtori-/jatkokoulutustoimikunta tai muu tiedekunnan määräämä asiantuntija varmistaa, että käsikirjoitus on sisällöllisesti ja muodollisesti valmis esitarkastukseen, ja että esitarkastajat ovat esteettömiä ja päteviä
• dekaani tai johtokunta nimeää esitarkastajat

3. Esitarkastus (1–3 kk riippuen tiedekunnasta)

• tiedekunnasta toimitetaan väitöskirjatutkijalle tieto esitarkastajien nimeämisestä sekä ohjeet esitarkastajille
• tiedekunnan ohjeiden mukaan joko tiedekunta tai väitöskirjatutkija lähettää käsikirjoituksen esitarkastajille
• tiedekunta määrittelee esitarkastusprosessin aikaiset käytännöt väitöskirjatutkijan ja esitarkastajien yhteydenpidosta sekä väitöskirjan työstämisestä esitarkastusprosessin aikana

4. Esitarkastajat toimittavat lausuntonsa tiedekuntaan

Väitöskirjan painattamiseen, julkaisuun, julkistamiseen ja julkiseen puolustamiseen tarvitaan väittelylupa tiedekunnalta.

Tiedekunta (dekaani, varadekaani tai johtokunta) myöntää väittelyluvan sekä nimeää väitöstilaisuuden vastaväittäjän ja kustoksen. Turun kauppakorkeakoulussa, Humanistisessa tiedekunnassa, Kasvatustieteiden tiedekunnassa ja Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa nimetään myös arvostelutoimikunta/arvosteluryhmä.

Väittelylupa voidaan myöntää, kun

1. väittelylupaa puoltavat esitarkastuslausunnot ovat saapuneet
2. jatkotutkintoon vaadittavat opinnot on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu

Väittelylupaan johtavassa prosessissa niin kuin esitarkastusprosessissakin on tiedekuntakohtaisia eroja. Yhteistä kaikkia koskevaa ohjeistusta ei ole, vaan ohjeet tulee tarkistaa oman tiedekunnan www-sivuilta. Alla on esitetty prosessi Turun yliopistossa pääpiirteissään.

Väittelylupaan johtava prosessi pääpiirteissään

1. Esitarkastajien lausuntojen saavuttua tiedekuntaan lausunnot toimitetaan väitöskirjatutkijalle. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine esitarkastajien lausunnosta ennen väittelyluvan käsittelyä.
2. Riippuen tiedekunnasta, väitöskirjatutkija toimittaa esitarkastusprosessissa muokatun väitöskirjakäsikirjoituksensa tai kirjallisen selvityksen väitöskirjakäsikirjoitukseen tekemistään muutoksista tiedekuntaan (katso tiedekuntasi ohjeet).
3. Tiedekunta päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuuteen nimetään vastaväittäjä, kustos sekä mahdollinen arvostelutoimikunta. Joissakin tiedekunnissa väittelylupaa ja/tai vastaväittäjän ja kustoksen nimeämistä pitää hakea siihen tarkoitetulla lomakkeella (katso tiedekuntasi ohjeet).

Väittelijä päättää, millä tavalla hän väitöskirjansa julkaisee. Yleisin toimintatapa on, että väitöskirja sekä julkaistaan verkossa että siitä painatetaan paperinen kirjaversio. Yleensä väitöskirja julkaistaan Turun yliopiston julkaisusarjassa Annales Universitatis Turkuensis, mutta halutessaan väittelijä voi julkaista väitöskirjansa myös muilla tavoin.

Verkkojulkaiseminen edistää tieteen avoimuutta ja tieteellisen tiedon saatavuutta ja on siksi suositeltavaa. Väitöskirjaa ei välttämättä tarvitse painattaa kirjaksi, jos väittelijä julkaisee väitöskirjansa verkossa. Artikkeliväitöskirjan verkkoversiossa eivät ole mukana väitöskirjaan kuuluvat artikkelit. Väitöskirjaa ei tarvitse kuitenkaan julkaista verkossa, mikäli väittelijä ei sitä perustellusta syystä halua. Tällöin väitöskirja tulee painattaa.

> Ohjeet molempiin julkaisumuotoihin sekä vain sähköiseen julkaisemiseen (utuguides.fi-sivustolla)

> Lataa utuguides.fi-sivustolta Annales Universitatis Turkuensis -väitöskirjajulkaisusarjan Word-templaatti

Tutustu Turun yliopiston Annales Universitatis Turkuensis -väitöskirjajulkaisusarjan graafiseen ohjeeseen, jossa on hyviä neuvoja mm. oikeakielisyydestä ja typografisista merkintätavoista:
> Annales Universitatis Turkuensis-sarjan graafinen ohje

Painatus

Mikäli väitöskirja painetaan, väittelijän on huolehdittava väittelyluvan saatuaan siitä, että painettu väitöskirja tulee julkiseen jakeluun viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Kirjapainoon tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin. Painoon kannattaa olla yhteydessä ja kysellä painon työtilannetta ja aikatauluja jo ennen väittelyluvan saantia. Näin on suositeltavaa toimia erityisesti silloin, kun aikataulun tietää olevan kireä.

Painatusprosessiin on varattava aikaa noin 10 arkipäivää. Jos paino huolehtii väitöskirjan sisäsivujen taitosta, taitto- ja painatusprosessiin on varattava aikaa 21 arkipäivää.

Yliopisto on kilpailuttanut väitöskirjan taiton ja painatuksen.

Väitöskirjan tekijän saadessa yliopistolta painatustukea, tulee käyttää kilpailutettua toimittajaa suorittamaan väitöskirjan (taitto ja) painatus.

Kilpailutuksen perusteella on toimittajiksi valittu etusijajärjestyksellä seuraavat toimittajat:

1. Painosalama Oy
   yhteyshenkilö: Tero Kylä-Junnila, painosalama@painosalama.fi, p. 02 241 0105
2. Punamusta Oy
   yhteyshenkilö: Timo Peltoniemi, timo.peltoniemi@punamusta.com, p. 040 774 1277
3. Grano Oy
   yhteyshenkilö: Joakim Sjöström, joakim.sjostrom@grano.fi, p. 050 421 0918

Väitöskirjan tekijän tulee hankkia palvelu etusijan mukaisessa järjestyksessä kääntymällä ensin sijalla 1 olevan Painosalama Oy:n puoleen. Jos sijalla 1 oleva ilmoittaa, ettei voi ottaa työtä vastaan tai ei vastaa tiedusteluun, tulee kääntyä järjestyksessä seuraavana olevan toimittajan puoleen.

> Ohje väitöskirjan painattamiseen  (PDF, sisältää tiedot tarjouspyyntöön ja tilaukseen)

Vastuu teoksen oikoluvusta ja painoluvan antamisesta (vedoksen hyväksyminen painamista varten) on väittelijällä. Myös vastuu teoksen ulkoasusta on väittelijällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työ vastaa muotovaatimuksiltaan yliopiston ja oman tiedekunnan vaatimuksia ja että työstä löytyvät myös tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi.

Painos (kappalemäärät)

> Yliopiston ohje väitöskirjan minimipainatusmääristä ja jakelusta 1.10.2019 lukien (PDF)

Tarkentavia ohjeita saat omasta tiedekunnastasi (yhteystiedot alla).

Painatustuki

Väitöskirjan painatustuen määrä ja edellytykset muuttuvat 1.10.2019 alkaen:
> Rehtorin päätös väitöskirjan painatustuesta 01102019 lukien (PDF)

Väitöskirjan painattamista varten jokainen Turun yliopiston väitöskirjatyöntekijä saa painatustukea. Painatustuki maksetaan todellisten ja todennettujen kulujen perusteella, kuitenkin enintään 600 euroa (+ alv 24 %). Painatuksessa käytetään Turun yliopiston väitöskirjojen sopimuspainoja. Jos väitöskirjatyöntekijä julkaisee väitöskirjansa vain sähköisesti, painatustuen voi käyttää pelkän taittopalvelun ostamiseen.

Painotalo toimittaa suoraan verkkolaskun yliopistolle. Laskutusohjeet löytyvät tiedostosta Ohje väitöskirjan painattamiseen. Laskutusta varten väittelijän tulee ilmoittaa tiedekuntakohtainen sisäinen tilaus (kustannuspaikan numero):

Humanistinen tiedekunta: 26003181
Lääketieteellinen tiedekunta: 26002330
Kasvatustieteiden tiedekunta: 26003160
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: 2606000
Oikeustieteellinen tiedekunta: 26001563
Teknillinen tiedekunta: 2610000
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: 2603000

Turun kauppakorkeakoulussa teoksen painopaikan voi valita vapaasti, ja väittelijä itse vastaa painon laskun maksamisesta. Väitöskirjan julkaisurahoitusta voi hakea Turun kauppakorkeakouluseuralta (hakemuksen saa TSE:n tohtoriohjelman koordinaattorilta), ja se maksetaan valmistumisen jälkeen.

>> Turun kauppakorkeakoulun ohjeet

Myös säätiöt ja rahastot myöntävät apurahoja väitöskirjan julkaisuun liittyviin kustannuksiin. Näistä saat lisätietoa Aurora-rahoitustietokannasta.

Väitöskirjan julkistamisella tarkoitetaan sitä, että väittelijä toimittaa väitöskirjansa yliopistolle.

Väittelijä toimittaa sähköisenä julkaistavan väitöskirjan yliopiston Julkaisemisen palveluihin (julkaisut@utu.fi) julkaisuvalmiina tallenteena (pdf) 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja julkaistaan julkaisuarkistossa viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Jos väitöskirja julkaistaan vain painettuna tai sekä sähköisenä että painettuna, painettu versio tulee luovuttaa yliopistolle viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta klo 12:een mennessä.

Dekaani voi myöntää luvan lyhyempään julkistamisaikaan. Dekaanin päätös lyhyemmästä julkistamisajasta on toimitettava määräaikaan mennessä Julkaisemisen palveluihin osoitteeseen julkaisut@utu.fi.

> Yliopiston ohje väitöskirjan minimipainatusmääristä ja jakelusta 1.10.2019 lukien (PDF)
Väitöskirjojen jakelussa noudatetaan PDF-ohjetta seuraavin lisäohjein:

• 2 kpl painettua väitöskirjaa (tai paperikopio kartonkikansin tai läpinäkyvällä muovikannella varustettu niitattu paperikopio pelkästään verkkojulkaisuna julkaistavasta väitöskirjasta) toimitetaan Feeniks-kirjaston asiakaspalveluun. Feeniks-kirjasto sijaitsee yliopistonmäellä (ent. Turun yliopiston pääkirjasto). Vaihtoehtoisesti kirjat voi postittaa osoitteeseen: Feeniks-kirjasto, 20014 TURUN YLIOPISTO. Kirjastolle luovutettavissa kappaleissa tulee olla mukana irtolehti.
  Väitöskirja tulee toimittaa yliopistolle 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Samoin niiden väitöskirjojen, joita ei lainkaan julkaista verkkojulkaisuna, yleisökappaleet (20 kpl) toimitetaan samaan asiakaspalveluun. Tämä koskee muiden tiedekuntien paitsi Turun kauppakorkeakoulun väitöskirjoja.
• Rehtorille 1 kpl lähetetään postilla: Rehtori Marjo Kaartinen, 20014 Turun yliopisto
• UTUShopiin ei toimiteta myytäviä kappaleita (Väitöskirjojen myynti on lopetettu UTUShopissa 1.10.2024 alkaen). 
• Joissain oppiaineissa edellytetään väittelijän luovuttavan väitöskirjaansa myös muille tahoille. Asiaa voi tiedustella kustokselta.
• Tarkentavia ohjeita saat omasta tiedekunnastasi (yhteystiedot alla).

Kirjoita väitöstutkimuksestasi yleistajuinen kuvaus

Laadi väitöskirjastasi yleistajuinen kuvaus, jonka lähetät viestintäyksikölle osana väitösilmoitusta. Yleistajuisen kuvaustekstin tarkoitus on avata väitöskirjasi sisältöä suurelle yleisölle. Kirjoita kuvaus valmiiksi ennen väitösilmoituksen täyttämistä. Teksti lisätään yliopiston verkkosivuille tulevaan väitöksesi tapahtumakalenterimerkintään ja sitä hyödynnetään, kun väitöksestäsi viestitään yliopiston kanavissa.

Vastaa tekstissäsi seuraaviin kysymyksiin:

• Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset?
• Mitä uutta tietoa tutkimuksesi tuo?
• Mikä on tutkimuksesi vaikutus ympäröivään maailmaan?

Vinkkejä tekstin kirjoittamiseen:

• Kirjoita ymmärrettävästi, käytä yleiskieltä ja pyri välttämään erikoistermistöä
• Suosi selkeitä virkkeitä ja lyhyitä kappaleita.
• Kuvittele, että kirjoitat tuttavalle, joka ei tunne käsiteltävää aihetta.
• Jos hyödynnät väitöskirjasi tiivistelmää pohjatekstinä, huomaathan, että se ei sovellu käytettäväksi sellaisenaan, vaan vaatii yleistajuistamista, jotta sisältö on ymmärrettävä myös aiheeseen perehtymättömille.

Tekstin tulee olla pituudeltaan enintään 2000 merkkiä. Voit kirjoittaa tekstin suomeksi tai englanniksi.

> Voit katsoa väitöstiedotteistamme mallia tutkimuksen yleistajuistamiseen

Lähetä väitösilmoitus

Tiedekunta myöntää sinulle väittelyluvan sekä määrää vastaväittäjän ja kustoksen. Lähetä väitösilmoitus, kun olet saanut väittelyluvan ja tiedät väitöspäiväsi.

> Tee väitösilmoitus

Viestintäyksikkö viestii väitöksestäsi

Viestintäyksikkö lisää väitöksesi tiedot ja kirjoittamasi yleistajuisen kuvaustekstin yliopiston tapahtumakalenteriin sen jälkeen, kun olet täyttänyt väitösilmoituksen. Viestintäyksikkö jakaa tiedon väitöksestäsi myös yliopiston Twitter-tilillä ja tiedekuntasi sosiaalisen median kanavissa. Tätä varten toivomme sinun lähettävän kuvasi viestintäyksikköön: viestinta@utu.fi (suurikokoinen kuva, kuvan pidempi sivu vähintään 2000 px). Lähetä kuva viimeistään väitöstäsi edeltävällä viikolla.

Osasta väitöksistä viestintäyksikkö voi yhdessä väittelijän kanssa laatia laajemman mediatiedotteen. Tällöin viestintä ottaa yhteyttä väittelijään ja pyytää väittelijää laatimaan tutkimuksestaan tiedoteluonnoksen (kts. ohje intranetista). Voit myös itse ehdottaa mediatiedotteen laatimista väitöstutkimuksestasi ottamalla yhteyttä viestintäyksikköön: viestinta@utu.fi.

Muista myös itse jakaa tietoa väitöksestäsi omille verkostoillesi.

Kysymyksiä viestinnästä?

viestinta@utu.fi

Väittelijä huolehtii väitöstilaisuuden ja sitä mahdollisesti seuraavien juhlallisuuksien (kahvitus väitöstilaisuuden jälkeen, karonkka) järjestämisestä. Väitöspäivä sovitaan väittelijän, vastaväittäjän, kustoksen ja mahdollisen arvostelutoimikunnan aikatauluun sopivaksi hyvissä ajoin. Aikataulua ei kuitenkaan voi lyödä lukkoon ennen kuin esitarkastusprosessi on valmis ja väittelylupa myönnetty.

> Väitöstilaisuuden käytännön järjestelyt

Pukeutuminen​

Ohjeet koskevat väittelijää, vastaväittäjää ja kustosta, jotka noudattavat arvokasta, tilaisuuteen sopivaa pukeutumista. Ohjeet ovat perinteen mukaiset eikä niitä vaadita noudattamaan kirjaimellisesti. Lähtökohtaisesti väitöspukeutuminen ei ole yliopiston varoin korvattavaa, mutta ulkomaisille vastaväittäjille voidaan yksikön päätöksellä tarvittaessa korvata pukeutumiskulujen vuokra. Asiassa pitää huomioida mahdolliset verotukselliset näkökohdat.

Väitösasut:

Frakki ja mustat liivit, valkoinen frakkipaita, jossa on kovitettu edusta ja kaulukset. Frakin kanssa käytetään aina valkoista solmuketta. Frakkiasuun kuuluvat mustat sukat ja kengät. Valkoista taskuliinaa ei käytetä mustien liivien kanssa. Mustien liivien kanssa käytetään ohutpohjaisia kenkiä ja mustia sukkia, ei taskuliinaa eikä rannekelloa. Päivällisellä ja illalla käytetään valkoista liiviä ja kiiltonahkakenkiä. Valkoisten liivien kanssa pidetään myös taskuliinaa, ellei ole kunniamerkkejä. Päällysvaatteina pidetään mustaa takkia tai viittaa sekä valkea kaulaliinaa ja valkeita käsineitä.

Musta pitkähihainen asu, musta (tumma) leninki, joka ei ole avokaulainen, kevyt jakkupuku tai housuasu. Avokkaat ja esimerkiksi kenkien väriin soinnutetut sukat.

Tumma puku, yksi tai kaksirivinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa puku. Kangas voi olla himmeäraitainen ja mahdolliset liivit samaa kangasta tai puvun väriin sointuvat. Valkoinen paita ja hillitty, puvun väriin sointuva, solmio tai solmuke (ei valkoinen), tummat sukat ja ohutpohjaiset kengät.

Vastaväittäjä/kustos voi halutessaan käyttää oman yliopistonsa tohtorinviittaa ja ulkomaiset vastaväittäjät omaa akateemista juhla-asuaan.

Yleisön pukeutuminen väitöstilaisuudessa on vapaa.

Väitöstilaisuuden kulku

Tilaisuuden alku

Väitöstilaisuuteen tultaessa saliin astuu ensin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.

Kustos ja vastaväittäjä, mikäli ovat valmistuneet tohtoreiksi suomalaisesta yliopistosta, pitävät tohtorinhattua kädessään saapuessaan saliin.
 
Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "...tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi". Tämän jälkeen väittelijä pitää lectio precursoriansa.

Lektio

Väitös on julkinen, yleisölle avoin tilaisuus ja väitöstilaisuuden alussa pidettävä lectio praecursoria eli lektio on suunnattu laajalle yleisölle. Väittelijä pitää lectio praecursoriansa seisten suomen kielellä. Jos väittelijä ei osaa suomea, hän voi pitää lektion englanniksi. Lektio saa kestää enintään 20 minuuttia. Vastaväittäjälle annetaan tarvittaessa käännös lectio praecursoriasta.

Hyvä lektio on selkeä ja ymmärrettävä myös niille, jotka eivät ole tutustuneet väitöstutkimukseen. Lektiossa väittelijä kertoo tekemästään tutkimuksesta ja sen tuloksia. Usein väittelijä myös valottaa väitöstutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja sen yhteyksiä ajankohtaisiin tai käytännöllisiin kysymyksiin. Lektio onkin väittelijälle tilaisuus saada kuulijat innostumaan väitöksen aiheesta.  Lectio praecursoriassa keskitytään väitöskirjan taustoihin ja sen keskeisimpiin ja kiinnostavimpiin tuloksiin. Siinä ei ole tarpeen avata yksityiskohtaisesti teoreettisia käsitteitä tai tutkimusmenetelmien yksityiskohtia. Näistä keskustellaan vastaväittäjän johdolla lektion jälkeen.

Yleensä lektio luetaan suoraan paperista, mutta se on luonteeltaan puhe. Tästä syystä esittämistä kannattaa harjoitella etukäteen ja muokata teksti omaan puhetapaan ja -nopeuteen sopivaksi. Myös yleisön huomioimista ja katsekontaktia voi harjoitella. Lektioon voi halutessaan liittää diaesityksen tai kuvia, jotka havainnollistavat käsiteltävää asiaa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja lektion tulee olla ymmärrettävä itsessään. Lektion esittämisestä ja sisällöstä on hyvä keskustella etukäteen kustoksen kanssa, sillä eri tiedekunnissa ja pääaineissa voi olla omia ohjeita/perinteitä.

Väittelijä aloittaa lektion tervehtimällä osanottajia järjestyksessä: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat". 

Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) ... tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta".

Lektion jälkeen vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Työn tarkastus

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

Painovirheiden oikaiseminen jätetään pois. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle kirjallisen luettelon huomaamistaan virheistä, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa.

Tilaisuuden päätös

Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausuntonsa, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Loppulausunnon päätteeksi vastaväittäjä kertoo esittääkö hän väitöskirjaa tiedekunnalle hyväksyttäväksi.

Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.

Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin huomauttamista väitöskirjani johdosta, pyytämään puheenvuoron kustokselta".

Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta.

Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt".

Tilaisuuden jälkeen voi olla kahvitilaisuus/onnittelumalja esimerkiksi luentosalin edessä väittelijän järjestämänä.

Väitöstilaisuuden jälkeen samana iltana järjestettävä karonkka on vanha akateeminen perinne ja vapaaehtoisesti järjestettävä yksityistilaisuus. Nimitys tulee venäjän kielen sanasta korona (’kruunu’, diminutiivimuoto koronka), eli päätösjuhla kruunaa pitkän väitösprosessin.

Väittelijä järjestää karonkan vastaväittäjänsä kunniaksi.

Karonkkatilaisuuden luonne

Karonkka on juhlava tilaisuus, joka järjestetään useimmiten yksityistilaisuutena ravintolassa, mutta sen voi pitää myös muussa juhlatilassa tai omassa kodissaan. Väittelijä kustantaa karonkan ja valitsee sille paikan. Karonkan tavallinen aloitusaika on klo 18 ja 20 välillä.

Väittelijä päättää, kuinka ison karonkan hän haluaa järjestää, mutta mallista on hyvä keskustella etukäteen kunniavieraan kanssa. Yksi mahdollisuus on järjestää vain pienet päivälliset ydinjoukolle alkuillasta ja mahdollinen toinen juhla sukulaisille ja ystäville. Nykyisin järjestetään usein myös kaksiosaisia karonkkoja: aluksi päivällinen ydinhenkilöille ja sen jatkona vapaamuotoisemmat jatkot laajemmalle joukolle.

Väittelijän tulee huolehtia vastaväittäjän hakemisesta karonkkatilaisuuteen. Usein kustos noutaa vastaväittäjän hotellista.

Karonkkaillallisella/päivällisellä tarjotaan yleensä alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka sekä kahvi tai tee. Alkoholitarjoilun lisäksi on hyvä huolehtia juhlavista alkoholittomista juomista. Illan kulku on hyvä käydä läpi ravintolan kanssa, mieluiten kirjallisena, jotta henkilökunta tietää sen eri vaiheet.

Karonkkaan kutsuminen

Väitöskirjan kohtalo selviää lopullisesti vasta väitöstilaisuuden lopussa, kun vastaväittäjä on tilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjan hyväksymistä. Siksi vanhan tavan mukaan kutsut karonkkaan esitettiin vasta väitöstilaisuuden päätyttyä. Nykyisin väittelijä lähettää kuitenkin kutsut etukäteen. Hyvään tapaan kuuluu kuitenkin, että väittelijä tiedustelee vastaväittäjältä, voiko hän ryhtyä karonkkavalmisteluihin.

Jokainen voi muotoilla kutsun haluamallaan tavalla, mutta kutsussa on hyvä mainita se, että tilaisuus järjestetään vastaväittäjän kunniaksi sekä pukukoodi. Alempana on kuvattu perinteinen pukeutumiskoodi. Kutsussa on hyvä myös ilmaista selvästi, onko kutsu henkilökohtainen vai avec. Perinteisesti karonkat eivät ole olleet avec-juhlia. Kutsun on oltava vastaväittäjän ymmärrettävissä, ja muun kuin suomenkielisen vastaväittäjän kohdalla kutsu voi olla kaksikielinen suomi-englanti.

Vastaväittäjä on karonkan kunniavieras. Perinteiseen karonkkaan kutsuttiin vain akateeminen ydinjoukko: vastaväittäjä(t), kustos, esitarkastajat ja ohjaukseen osallistuneet tai muuten väitöstyötä tukeneet. Artikkeliväitöskirjan kohdalla myös kanssakirjoittajat kuuluvat kutsuttaviin. Nykyisin karonkat ovat usein vierasmäärältään laajoja.

Perinteen mukaan ”ylimääräiset vastaväittäjät” eli väitöstilaisuuden lopussa kysymyksiä tai huomautuksia esittäneet tulee myös kutsua karonkkaan. Saman kirjoittamattoman lain mukaan heidän tulee kutsusta kohteliaasti kieltäytyä.

>> Tee karonkkakutsu graafisen materiaalituotannon palvelussa (intranet)

>> Turun yliopiston ilmeellä tehty karonkkakutsu

Pukeutuminen

Perinteisessä karonkassa pukeutumiskoodi on juhlapuku: frakki, tumma puku, iltapuku. Frakin kanssa käytetään valkoisia liivejä, tosin jos karonkkaan poikkeuksellisesti osallistuu pelkästään frakkiin pukeutuvia, voidaan perinteen mukaan sopia mustien liivien käytöstä. Juhlapuvuissa musta on perinteinen akateeminen juhlaväri.

Väittelijä päättää karonkan pukukoodista neuvoteltuaan asiasta kustoksen kanssa. Karonkkakutsussa onkin hyvä tuoda esiin, millaista pukukoodia tilaisuudessa noudatetaan.
Kustoksen ja vastaväittäjän kanssa voi sopia tohtorinhattujen mukaan ottamisesta karonkkaan. Akateemisen perinteen mukaan karonkassa tulee olla erillinen pöytä tohtorinhattuja varten. Jos tohtorinhattujen mukaan ottamiseen päädytään, tulee myös muille karonkkavieraille kertoa etukäteen asiasta.

Istumajärjestys

Kunniavieraana oleva vastaväittäjä istuu väitelleen oikealla puolella. Jos vastaväittäjiä on kaksi, heidät sijoitetaan väitelleen molemmille puolille. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väitelleen vasemmalla puolella, kahden vastaväittäjän kohdalla ”pykälää alempana”. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, joista akateemisten kohdalla noudatetaan arvojärjestystä. Väitelleen kumppani sijoitetaan yleensä vastaväittäjän viereen.
Juhlien pöytämalleista ja istumajärjestyksistä löytyy hyvin tietoa internetistä.

Istumajärjestyksen laatiminen koko saliin ja paikkakortit helpottavat vieraiden asettumista paikoilleen.

Karonkan ohjelma

Ruokailun lisäksi karonkassa pidetään perinteisesti paljon puheita. On toivottavaa, että puheet ovat melko lyhyitä ja että ne pidetään ilman papereita.

Tilaisuuden aluksi, ennen ruokailua, väitellyt toivottaa läsnäolijat lyhyesti tervetulleiksi. Tämän voi hyvin yhdistää alkumaljan kohottamiseen.

Perinteisesti puheet aloitetaan "paistin jälkeen", mutta nykyisin sovelletaan usein mallia, jossa myös jälkiruoka nautitaan ennen puheita. Väitellyt aloittaa varsinaiset puheet. Hän kiittää puheessaan ensin vastaväittäjää, sitten kustosta, ja tämän jälkeen muita väitöstyössä avustaneita ja sitä tukeneita. Sukulaisia ja muita läheisiä kiitetään viimeiseksi, perinteisesti nimeltä ainoastaan kumppania. Väittelijän puhe etenee väitöstyön kannalta tärkeysjärjestyksessä, ei henkilökohtaisen läheisyyden järjestyksessä.

Vastapuheet pidetään samassa järjestyksessä kuin missä henkilöt on mainittu väitelleen puheessa. Vastaväittäjä aloittaa, seuraavana puhuu kustos, ja sitten muut läsnäolijat. Puheet saavat mielellään sisältää huumoria eli niiden ei tarvitse olla liian juhlallisia. Kustos voi myös esittää yleiset kiitokset illan tarjoiluista kaikkien vieraiden puolesta.
Lopuksi varataan yleensä vuoro vapaalle sanalle, jolloin myös ne, joita ei mainittu väitelleen puheessa voivat lyhyesti puhua. Sukulaiset eivät perinteisesti ole puhuneet karonkoissa.

Karonkkaan voi myös järjestää lopuksi muuta ohjelmaa, esimerkiksi musiikkia, tai iltaa voidaan jatkaa vapaan seurustelun merkeissä.

Muuta huomioon otettavaa

Väittelijän tulee kiittää kaikkia niitä, jotka ovat muistaneet häntä kukin tai muulla tavalla. Kiitoksen voi esittää perinteisellä tai sähköisellä kiitoskortilla.

Vanha perinne on myös ollut, että vastaväittäjän kumppanille lähetetään väitöspäivänä kukkia kiitoksena siitä, että työn tarkastamiseen ja väitöstilaisuuteen on käytetty aikaa, joka muuten olisi kuulunut läheisille. Tästä tavasta on monissa yksiköissä luovuttu, ja kannattaa siksi tarkistaa nykykäytäntö kustokselta.
 

Väitöskirjan hyväksymisprosessi

Väitöstilaisuuden jälkeen seuraa väitöskirjan hyväksyminen sekä tohtorintutkinnon myöntäminen tiedekunnassa. Vastaväittäjä(t) kirjoittaa lausunnon väitöskirjasta ja toimittaa sen tiedekuntaan tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti. Lausunnossa vastaväittäjä esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä. Joissakin tiedekunnissa vastaväittäjä voi myös tehdä ehdotuksen väitöskirjan arvosanaksi. Toisissa tiedekunnissa arvosanaehdotuksen tekee arvosteluryhmä/-toimikunta. Arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.

Kopio lausunnosta toimitetaan tiedekunnasta väittelijälle ja osassa tiedekunnista myös ohjaajille. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine vastaväittäjän lausunnosta. Mahdollinen vastine tulee toimittaa tiedekuntaan tiedekunnan ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

Johtokunta tai dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä siitä annettavasta arvosanasta.

Väitöskirja arvioidaan tiedekunnissa eri asteikoilla:

• Humanistinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty
• Kasvatustieteiden tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty.
• Lääketieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kunniamaininnalla hyväksytty
• Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty
• Oikeustieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty
• Teknillinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty
• Turun kauppakorkeakoulu: hylätty- hyväksytty arvolauseella approbatur – laudatur
• Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty arvolauseella approbatur - laudatur

Tutkintotodistus

Kun tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjan, tutkinto valmistuu ja tutkintotodistus kirjoitetaan väitöskirjan hyväksymisen päivämäärällä ilman erillistä anomusta. Todistuksen saaminen voi viedä muutaman viikon. Tohtorin tutkintotodistus annetaan kahtena kappaleena, toinen suomen ja toinen englannin kielellä. Lisäksi annetaan Diploma Supplement, joka on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu englanninkielinen tutkintotodistuksen liite. Liite antaa tietoja tutkinnon myöntäneestä yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista ja opintojen tuottamasta kelpoisuudesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta kansallisessa koulutusjärjestelmässä.

Promootio

Tohtorintutkinnon suorittanut saa heti tohtorin arvon. Oikeus tohtorinarvon tunnusmerkkien, tohtorinhatun ja -miekan, käyttämiseen on perinteisesti myönnetty juhlallisessa promootiossa. Nykyisin voi kuitenkin ostaa tohtorinhatun halutessaan heti tohtorin arvon saatuaan. Viime vuosina promootio on järjestetty Turun yliopistossa joka toinen vuosi.

>> Lisätietoa promootioperinteestä

Alumni

Kaikki Turun yliopistossa tai Turun kauppakorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, opiskelleet tai työskennelleet henkilöt ovat alumneja. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta on monimuotoista, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman tavan osallistua. 

Rekisteröitymällä alumniksi saat tietoa alumnitoiminnan eri muodoista ja pysyt ajantasalla Turun yliopiston kuulumisista. Jäsenyys on maksuton.

>> Lisätietoja alumnitoiminnasta

Tutkijakoulu pyrkii edistämään tutkijoiden mahdollisuutta osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen myös jatkotutkinnosta valmistumisen jälkeen. Voit täydentää osaamistasi tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla täydennysopiskelijaksi. Täydennysoikeus koskee 1.8.2024 ja sen jälkeen tieteellisestä jatkotutkinnosta valmistuneita.

Täydennysopintoina voit suorittaa esimerkiksi tutkijakoulun yleiskoulutustarjonnassa olevia opintoja, mikäli opintojaksoilla on tilaa.

>> Katso ohjeet ja ilmoittautumislomake