Asiasana: lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tuore väitöstutkimus tarjoaa uutta näkökulmaa ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon (Väitös: FM Jyrki Lehtimäki, 26.4.2024, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Ennenaikainen siemensyöksy on miesten yleisin seksuaalihäiriö. Häiriön yleisyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista huolimatta hoitovaihtoehtoja on vain vähän. FM Jyrki Lehtimäen tuoreen väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat siihen, että siemensyöksyä voidaan hidastaa vaikuttamalla tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen.

Pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteet voivat tarjota täsmällisempää lääkehoitoa (Väitös: FM Antti Äärelä, 22.9.2023, kemia)

FM Antti Äärelä kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän, jolla pystytään valmistamaan pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteita. Nämä rakenteet voivat toimia tehokkaana täsmälääkkeenä ja tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä voitaisiin rajata lääkkeen vaikutus täsmällisemmin haluttuun kudokseen.

Älylaitteita kannattaisi hyödyntää kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoidossa (Väitös: FM Sammeli Liikkanen, 4.8.2023, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Arjen älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja aktiivisuusrannekkeet voivat tukea ja parantaa kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoitoa tulevaisuudessa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näillä laitteilla voidaan havaita uusia, hoidon kannalta merkittäviä signaaleja eli biomarkkereita.

Uusi laajakirjoinen viruslääke voi auttaa taistelemaan pandemioita ja virusmuunnoksia vastaan (Väitös: FM Kiira Kalke, 17.3.2023, virusoppi)

09.03.2023

siRNA-parvi on uusi lääkehoitomuoto, joka hyödyntää hiljentäviä RNA-molekyylejä. FM Kiira Kalken Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan siRNA-parvi avaa mahdollisuuden uudenlaiseen virusten muuntautumista kestävään lääkehoitoon ja nopeaan lääkekehitykseen. Uuden viruslääkkeen tarve kumpuaa etenkin uusien ja uhkaavien virusten uhasta. Esimerkiksi miljoonat koronavirukselle altistuneet ja covid-19-tautiin sairastuneet olisivat tarvinneet toimivaa lääke- tai estohoitoa.

Turun yliopistossa kehitetyt radiolääkeaineet havaitsevat tulehduksen eri piirteet PET-kuvantamisen avulla (Väitös: FM Olli Moisio, 25.11.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.

Tietokonesimulaatiot mahdollistavat uusia strategioita lääkekehityksen alkuvaiheessa (Väitös: FM Elmeri Jokinen, 28.10.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.

Kokeellisia malleja voidaan soveltaa MS-taudin lääkkeiden ja radiolääkkeiden arvioinnissa (Väitös: FM Susanne Vainio, 29.4.2022, kliiniset neurotieteet)

FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.

Väittelijä kehitti kaksi tutkimusmenetelmää uusien lääkeainemolekyylien tunnistamiseen ja paranteluun (Väitös: FM Emmiliisa Vuorinen, 3.12.2021, kemia)

Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.