Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.
Turun alueen korkeakoulut järjestivät yhdessä Bayerin kanssa Corporate Corner -tapahtuman Medisiina D:ssä ja vierailukeskus Joessa maanantaina 10.10.2022. Tilaisuudessa kartoitettiin uusia yhteistyömahdollisuuksia lääketutkimuksen, tuotekehityksen ja tuotantoteknologian aloilla. Vierailukeskus Joessa järjestettiin iltapäivällä myös vuorovaikutteinen ja pelillinen lääkekehityksen simulaatio.
Immunologinen tutkimus muuttaa lähivuosina keinoja, joilla hoidetaan muun muassa syöpää, MS-tautia ja tyypin 1 diabetesta. Tämä kävi ilmi 31. kerran järjestetyssä BioCity Symposiumissa, jota teemoittivat InFLAMES-lippulaiva ja immunologia. Yksi symposiumin huippuhetkistä koettiin, kun puhujaksi asettui Nobel-voittaja Sir Peter Ratcliffe.
Ukrainan tilanne ja sen yllätyksellisyys heijastui vahvana Eurooppa-foorumin keskusteluissa. – Miten vähän me tiesimmekään viime vuoden Eurooppa-foorumin aikaan, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola totesi heti tapahtuman avajaisissa. Uusi tilanne korostaa entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja koulutuksen merkitystä. Oman mausteensa antoi myös korona. Esille nousi yhteistyön rinnalla oma huoltovarmuus, esimerkiksi InFLAMESIn keskustelussa pohdittiin oman lääkekehityksen tarpeellisuutta.
Tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä ja -valmistusta vai voimmeko kriisien iskiessä luottaa Euroopan apuun? Entä onko lääkkeiden huoltovarmuus taattu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Turun Eurooppa-foorumin tiedepäivässä 24. elokuuta InFLAMESin paneelikeskustelussa. Paneeli järjestetään Marina Palacessa kello 11.30–12.15. Keskustelu tulkataan myös englanniksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru allekirjoitti perjantaina 4.2.2022 Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella Turkuun edistetään kilpailukykyistä lääkekehitystä, ja se tulee palvelemaan koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.
Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.
InFLAMES-lippulaiva järjestää ensimmäisen Corporate Corner-tilaisuutensa joulukuussa. Tilaisuus esittelee tiiviissä muodossa lippulaivan taloussektorille tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.
Perinteisten tietokonepohjaisten lääkekehitysmenetelmien tarkkuutta voidaan parantaa huomattavasti vertaamalla virtuaalisesti lääkekohteena olevan proteiinin sitoutumisalueen ja potentiaalisten lääkeaineiden ominaisuuksien samankaltaisuutta. Lääkeaineiksi soveltuvien uusien molekyylien tehokas löytäminen on yksi lääkekehityksen kulmakivistä.