Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.  

Väitöskirjatutkija tutki, voidaanko kalankasvattamoissa olevien kalojen sydämen toimintaa tehostaa uintiharjoituksilla. Säännölliset uintiharjoitukset kohtuullisella rasituksella paransivat kalojen sydämen toimintaa sekä niiden kykyä sietää korkeampia lämpötiloja. Rasituksen lisääminen aikuisilla kaloilla paransi myös niiden jälkeläisten kasvua ja selviytymistä.

Tutkijat istuttivat rapsiin sienen, joka tunnetaan kyvystään tappaa hyönteisiä. Mikrobien ja viljelykasvien välisen kumppanuuden hyödyntäminen voi käynnistää maatalouden uuden aikakauden, jossa ekologinen jalanjälki on minimoitu ja ruoantuotanto turvattu.

Persian kultatarantula (Chaetopelma persianum) on äskettäin Luoteis-Iranista löydetty tieteelle uusi hämähäkkilaji. Löydetyn yksilön villamaiset ja kullansävyiset karvat olivat yksi lajin niin ainutlaatuisista piirteistä, ettei useampia yksilöitä ollut tarpeen kerätä ja tutkia. Jo yhden yksilön perusteella tutkijoille oli tarpeeksi selvää, että kyseessä on tiedeyhteisölle aiemmin tuntematon laji.
 

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mikä ajaa tieteellistä ja yhteiskunnallista kiinnostusta erilaisiin lajeihin maailmanlaajuisesti. Tulokset viittaavat siihen, että meiltä puuttuu tietoa yli puolesta maailman eliölajeista.

Uusi tutkimus osoittaa, että hevoset pystyvät erottamaan ilon ja surun ilmaukset ihmisen kasvojen liikkeistä ja äänensävyistä. Hevoset kiinnostuivat enemmän ilon ilmeistä kuin surusta ja näyttivät olevan innostuneempia iloisten äänien kuulemisesta.

Uuden Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että maailman yleisimmällä rikkakasvien torjunnassa käytetyllä tehoaineella, glyfosaatilla, on laaja-alaisia haittavaikutuksia ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Tutkijoiden, maanviljelijöiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ratkaisujen löytämisessä.

Uusi tutkimus Turun yliopistosta osoittaa, että soiden ennallistamisesta hyötyvät myös rauhoitetut lepakot.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun yliopisto ovat kehittäneet uuden karttapalvelun, jonka avulla kartoitetaan tienvarsilla kasvavia lupiineita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kansalaisia pyydetään kesän mittaan aktiivisesti ilmoittamaan lupiinihavaintonsa kaikille avoimeen palveluun.

Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.