Suomi sivistyksen kärkimaaksi

Suomalaisen koulutuksen laatu ja taso halutaan nostaa jälleen maailman kärkeen. Suomi on edelleen koulutuksen huippumaa, mutta ei enää kärjessä kuten aiemmin. Esimerkiksi lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mittaavassa Pisa-testissä suomalaisen koululaisten tulokset olivat parhaimmat 2006. Siitä lähtien osaaminen on heikentynyt.

Muutokseen ei ole yhtä aukotonta syytä vaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Osaamistaso on laskenut, hajonta hyvin ja heikommin menestyvien oppilaiden välillä on kasvanut, kodin sosioekonomisen aseman yhteys osaamistasoon näkyy nyt myös Suomessa samalla tavoin kuin OECD-maissa keskimäärin. Tutkimukset osoittavat, että lukemisharrastus on heikentynyt, ja sen on yhteydessä sukupuoleen ja sosioekonomiseen taustaan: vähiten lukevat pojat, joilla on alhainen sosioekonominen asema.

Tiedekunta sekä sen neuvottelukunta ja alumnitoimikunta haluavat nyt kolmen vuoden teemajaksolla nostaa suomalaisen koulutuksen tasoa. Pohdittavaksi tulee muun muassa:

• Haluammeko, että kaikilla peruskoulun päättäneillä on tietyt perusosaamiset hallussa?
• Mitkä ne ovat ja mitä nykyisistä sisällöistä voisi jättää pois vai pitäisikö koulutuksen tuntimääriä kasvattaa?
• Miten varmistamme kaikille oppijoille riittävän tuen ja hyvinvoinnin?

Pohdintaa ohjaa ajatus, ettei peruskoulu mietitä yksittäisenä asteena vaan koulutusjärjestelmää tarkasteellaan kokonaisuutena.

Teema linkittyy myös vuoden 2024 teemavuoteen: Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden kansalliseksi Sivistyksen teemavuodeksi. Samalla se on Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuosi.

Teemaan linkittyviä artikkeleita, blogikirjoituksia sekä tietoa tapahtumista:

>> Oppimistulosten kääntäminen nousuun vaatii pohdintaa, aikaa ja useita erilaisia toimia -blogikirjoitus kasvatustieteiden tiedekunnan Kas!-blogissa, kirjoittajana kansanedustaja ja tiedekunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta