Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
Monet erilaiset tekijät selittävät COVID-19-tartuntatiheyden vaihtelua. Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti COVID-19-tartunnan itämisaikaa.
Mikrobiologiset laboratoriokokeet ovat jo aiemmissa tutkimuksissa osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.
Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.
Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää
– On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, sanoo tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.
– Siitepölykausi on pian alkamassa, ja ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta. Tutkijamme seuraavat ilman siitepölypitoisuuksia ympäri vuoden, jotta pystymme tiedottamaan heti, kun ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan ilmassa, kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.
Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Tutkimuksessa Ilmatieteen laitoksen tutkijat olivat osa ydinryhmää, joka suunnitteli tutkimusasetelman ja analysoi data-aineistoja, ja Turun yliopisto tarjosi siitepölydataa Suomen alueelta.
Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ja tiedottanut ilman siitepölypitoisuuksista Suomessa 1970-luvulta lähtien. SmartPollen-teknologiaa hyödyntävä Norkko®-tiedotuspalvelu tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, ja se edustaa maailman huippua. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen tutkijat osallistuvat myös laajasti siitepölyihin ja ulkoilman sieni-itiöihin liittyvään tutkimukseen. Vuosikymmenten arvokas seuranta-aineisto ilman siitepölypitoisuuksista mahdollistaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten havaitseminen ja tutkimisen.
Ilmatieteen laitos kehittää Turun yliopiston sekä muiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa siitepölypitoisuuksien mallinnus- ja seurantamenetelmiä. Siitepölyn lisäksi tutkimuksen kohteena ovat ulkoilman muut biologiset hiukkaset, kuten itiöt, virukset ja bakteerit. Ilmatieteen laitoksen ilmakehämalli SILAM sisältää maailman huippuun lukeutuvan siitepölykulkeumamallin.
Tiedotetta täydennetty 9.3.2021 klo 11.20: Lisätty virke:"Tutkimuksessa Ilmatieteen laitoksen tutkijat olivat osa ydinryhmää, joka suunnitteli tutkimusasetelman ja analysoi data-aineistoja, ja Turun yliopisto tarjosi siitepölydataa Suomen alueelta."
Lisätietoa:
Dosentti Annika Saarto, Turun yliopisto, annika.saarto@utu.fi, p. +358 50 344 5531 (aerobiologia, siitepölyhavainnot, Suomen siitepölytiedotus ja -ennustepalvelu Norkko)
Tutkimusprofessori Mikhail Sofiev, Ilmatieteen laitos, Mikhail.sofiev@fmi.fi, p. +358 50 3290578 (siitepölykulkeuman mallinnus ja ennusteet, data-analyysi, ilmakehän fysiikka ja kemia, ilmakehän koostumuksen mallinnus)
