Apulaisjohtaja Kristi Raik on Turun yliopiston vuoden alumni 2024
Vuoden alumnin tunnustus myönnettiin Raikille Turun yliopiston vuosijuhlassa 28.2.2024.
Turun yliopiston vuoden alumni 2024 on Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja, VTT Kristi Raik. Raik opiskeli Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa valtio-oppia, josta valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1998. Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2004. Raik on toiminut Turun yliopiston kansainvälisen politiikan dosenttina vuodesta 2014 alkaen.
Raik on tehnyt merkittävän ja monipuolisen uran eri tehtävissä Suomessa ja Euroopassa kansainvälisen politiikan tutkimuksen alalla. Hän on työskennellyt Viron puolustustutkimuskeskuksessa vuodesta 2018 lähtien ja toiminut keskuksen apulaisjohtajana vuodesta 2023. Aiemmin Raik on työskennellyt muun muassa Suomen ulkopoliittisessa instituutissa, EU:n neuvoston sihteeristössä Brysselissä sekä vierailevana tutkijana Centre for European Policies- ja International Centre for Policy Studies -ajatushautomoissa Brysselissä ja Kiovassa.
Vuoden alumnin perusteluissa todetaan, että Raikilla on ollut näkyvä asiantuntijan rooli sekä Suomessa että myös kansainvälisesti Venäjän hyökkäyssodan ja sen turvallisuuspoliittisten seurausten analyysissa. Raik tuntee erinomaisesti Suomen, mutta katsoo asioita myös Viron näkökulmasta ja laajassa eurooppalaisessa kontekstissa. Raik on kirjoittanut lukuisia tiedejulkaisuja, raportteja ja analyysejä Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan teemoista.
– Kristi Raik on analyyttinen ja rohkeasti kantaaottava. Hänellä on tärkeä rooli julkisessa keskustelussa, mikä auttaa ymmärtämään, miksi asioita tapahtuu, miksi tiettyjä päätöksiä tehdään ja miten monimutkaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset vaikuttavat ihmisten elämään. Tämä tukee myös tutkitun tiedon käyttöä päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä, rehtori Jukka Kola toteaa.
Raik kertoo, että tutkijan ja asiantuntijan rooli on aina tuntunut hänelle luontevammalta tavalta osallistua ja vaikuttaa kuin politiikka. Ensimmäiset vieraskynäkirjoituksensa Viron politiikasta hän kertoo julkaisseensa Turun Sanomissa ja opiskeluaikanaan.
– Tieteen yleistajuistaminen on haastava laji eikä jokaisen tutkijan tarvitse ottaa sitä tehtäväkseen, mutta on tärkeää, että tiedemaailma kokonaisuudessaan ottaa sen vakavasti. Tapa puhua poliittisessa päätöksenteossa käsiteltävistä asioista on akateemisessa maailmassa varsin erilainen kuin mediassa tai politiikassa. Itse olen viihtynyt tieteen ja politiikan välimaastossa ja kokenut sen palkitsevana, että vaikkapa oman väitöskirjani aihe – EU:n itälaajentuminen – herätti aikanaan paljon mielenkiintoa julkisuudessa.
Raikin mukaan tutkijan ei pidä tiedon esiintuomisen rinnalla välttää ottamasta kantaa.
– Minusta Suomessa asiantuntijoiden panosta arvostetaan ja käytetään melko laajalti päätöksenteon tukena. Omassa työssäni olen kokenut erityisen haastavaksi, mutta myös kiinnostavaksi politiikkasuositusten tekemisen. Siinä joutuu jatkuvasti punnitsemaan, miten omat kannat vaikuttavat siihen, minkälaisia argumentteja julkisuudessa tuo esiin. Tutkija yleensä tietää valtavan paljon asioista, joita hän julkisuudessa tai päätöksentekijöitä tavatessaan kommentoi.
Turun yliopistosta Raik kokee saaneensa valmiudet käsitellä isoja määriä aineistoja ja analysoida tietoa jäsennellysti.
– Tietoa on nykyään tarjolla enemmän kuin sitä ehtii kuluttaa. Kyky hankkia omien työtehtävien kannalta olennaista tietoa sekä valikoida, tiivistää ja muokata sitä on hyvin arvokas.
Raik toivoo, että opiskelijat voisivat oman alan tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi tutustua muihin tieteenaloihin ja siten laajentaa omaa näköpiiriään.
– Valitettavasti valmistumispaineet eivät ole omiaan tukemaan laaja-alaisuutta. Opiskeluaikaan kuuluu tietysti myös hauskanpito, tutustuminen ihmisiin, verkostoituminen ja osallistuminen järjestötoimintaan. Itse olin opiskeluaikana aktiivisesti mukana oman ainejärjestön P-klubin toiminnassa, siitä on paljon hauskoja muistoja.
Vuoden alumnin tunnustus myönnetään vuosittain Turun yliopiston kasvatille, joka on edistänyt suomalaisen yhteiskunnan ja Turun yliopiston menestystä tai on osoittanut muuta esimerkillistä toimintaa yhteisön hyväksi. Tunnustuksen myöntää Turun yliopiston rehtori.
Aiempina vuosina Vuoden alumni -tunnustuksen ovat saaneet muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen johtaja, LT Mikko Pietilä (2023), Turun pormestari, KTM Minna Arve (2022) ja lääkintöneuvos, LT Sakari Alhopuro (2021).
Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkki akateemikko Kaisa Häkkiselle ja Johan Wickström -mitali Terho Heikkiselle
Turun yliopisto ja Turun Suomalainen Yliopistoseura myönsivät Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin akateemikko Kaisa Häkkiselle. Akateemikko Kaisa Häkkinen on toiminut Turun yliopiston suomen kielen professorina ja humanistisen tiedekunnan dekaanina. Hänen keskeisimpiä tutkimusalojaan ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkisen tieteellinen tuotanto on erittäin laajaa-alaista ja vaikuttavaa. Hän on tieteellisen työnsä ohella tuonut tutkimusalansa tuloksia monipuolisesti esille suurelle yleisölle. Popularisoimalla tiedettä Häkkinen on tuonut rohkeasti esille tieteellisen tiedon tärkeyttä yhteiskunnassamme.
Turun yliopisto on vuodesta 1979 jakanut joka viides vuosi hopeisen Johan Wickströmin mitalin tunnustuksena lääkärille, joka on ansioitunut yliopiston piirissä infektiotautien käytännöllisen tai teoreettisen tutkimuksen alalla. Kymmenes Johan Wickströmin mitali jaettiin vuosijuhlassa professori Terho Heikkiselle. Nyt jaettu mitali on viimeinen jaettavista Johan Wickströmin mitaleista. Heikkisen tutkimus kohdistuu hengitystieinfektioihin, erityisesti influenssa- ja RS-virusten aiheuttamiin tauteihin lapsilla. Tällä alueella Heikkinen on tehnyt pitkäjänteisen ja korkeatasoisen tutkimusuran, joka jatkuu edelleen aktiivisena. Heikkinen on toiminut monissa merkittävissä luottamus- ja asiantuntijatehtävissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi lasten infektiolääkäreiden eurooppalaisen yhdistyksen ESPID:n hallituksessa ja maailmanjärjestö WSPID:n puheenjohtajana. ESPID on palkinnut Terho Heikkisen arvostetulla Bill Marshall -palkinnolla vuonna 2019.
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola lausui vuosijuhlassa tervetuliaissanat, lue puheeseen perustuva kirjoitus yliopiston blogissa: Yliopiston voimavarojen tulee vastata sille asetettuja odotuksia