Väitös (oikeushistoria): FM Tuomas Jussila
Aika
25.5.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Tuomas Jussila esittää väitöskirjansa ”Kunta ja käräjäsali - Oikeudellinen pääoma Ilmajoen pitäjässä 1860–1890” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.05.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/07e33457-e627-49be-a062-fcf0553a8a96/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii FT Arja Rantanen ja kustoksena professori Mia Korpiola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeushistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9661-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Oikeushistoriaa edustava tutkimukseni käsittelee maallikoiden oikeudellista tietotaitoa 1800-luvun jälkipuoliskon suomalaisella maaseudulla. Pohjoismaiselle oikeuskulttuurille on perinteisesti ollut ominaista maallikkovaltaisuus, ja tutkimuskohteenani ovatkin juuri oikeudellista työtä tehneet maallikot.
Tutkimusajankohdan keskeisimmät maallikkotehtävät olivat kunnallishallinnon esimiestehtäviä sekä käräjäsalin lautamiehen tehtäviä. Tutkimukseni sijoittui Vaasan hovioikeuden alaiseen Ilmajoen käräjäkuntaan. Väitöskirjassani ei kuitenkaan ole kysymys paikallishistoriasta, vaan oikeudellisen tietotaidon ilmiöstä rajatulla maantieteellisellä alueella.
Oikeudellinen tietotaito merkitsee oikeudelliseen työhön sidoksissa olevaa luku-, kirjoitus-, lasku- tai puhetaitoa. Eri aikoina ja eri oikeusjärjestelmissä sekä oikeuskulttuureissa käsitteelle annetut merkitykset poikkeavat toisistaan. Muotoilen tutkimuksessani oikeudellisen tietotaidon käsitteen pohjalta oikeudellisen pääoman käsitettä, joka koostuu kulttuurisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta pääomasta.
Tutkimukseni osoittaa, että suomalaisella 1800-luvun lopun maaseudulla oikeudellinen ja hallinnollinen työ olivat vahvasti sidoksissa sosiaaliseen taustaan ja yhteiskunnalliseen asemaan. Esimerkiksi kuntakokousten esimiesten ja lautamiesten tehtävät olivat tiukasti talollisväestön hallussa. Oikeudellisessa työssä tarvittavat taidot muuttuivat 1860-luvulta 1890-luvulle tultaessa. Esimerkiksi ruotsin kieli menetti painoarvoaan, mutta sen tilalle nousivat aiempaa korkeammat vaatimukset suomen kielen kirjallisissa taidoissa. Maallikoiden merkitys suomalaisen oikeus- ja hallintojärjestelmän toiminnalle oli hyvin merkittävä, mutta tästä huolimatta ainoastaan hyvin harva oikeudellista työtä tehneistä maallikoista kykeni elättämään itsensä sen avulla.
Kokonaisuutena väitöskirjani kartoittaa suomalaisen oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan historiallisia juuria sekä sosiaalihistoriaa. Erityisesti maallikoiden tekemä oikeudellinen työ ja sen merkitys on ollut suurelta osin kirjoittamaton luku suomalaista oikeushistoriaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/07e33457-e627-49be-a062-fcf0553a8a96/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii FT Arja Rantanen ja kustoksena professori Mia Korpiola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeushistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9661-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Oikeushistoriaa edustava tutkimukseni käsittelee maallikoiden oikeudellista tietotaitoa 1800-luvun jälkipuoliskon suomalaisella maaseudulla. Pohjoismaiselle oikeuskulttuurille on perinteisesti ollut ominaista maallikkovaltaisuus, ja tutkimuskohteenani ovatkin juuri oikeudellista työtä tehneet maallikot.
Tutkimusajankohdan keskeisimmät maallikkotehtävät olivat kunnallishallinnon esimiestehtäviä sekä käräjäsalin lautamiehen tehtäviä. Tutkimukseni sijoittui Vaasan hovioikeuden alaiseen Ilmajoen käräjäkuntaan. Väitöskirjassani ei kuitenkaan ole kysymys paikallishistoriasta, vaan oikeudellisen tietotaidon ilmiöstä rajatulla maantieteellisellä alueella.
Oikeudellinen tietotaito merkitsee oikeudelliseen työhön sidoksissa olevaa luku-, kirjoitus-, lasku- tai puhetaitoa. Eri aikoina ja eri oikeusjärjestelmissä sekä oikeuskulttuureissa käsitteelle annetut merkitykset poikkeavat toisistaan. Muotoilen tutkimuksessani oikeudellisen tietotaidon käsitteen pohjalta oikeudellisen pääoman käsitettä, joka koostuu kulttuurisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta pääomasta.
Tutkimukseni osoittaa, että suomalaisella 1800-luvun lopun maaseudulla oikeudellinen ja hallinnollinen työ olivat vahvasti sidoksissa sosiaaliseen taustaan ja yhteiskunnalliseen asemaan. Esimerkiksi kuntakokousten esimiesten ja lautamiesten tehtävät olivat tiukasti talollisväestön hallussa. Oikeudellisessa työssä tarvittavat taidot muuttuivat 1860-luvulta 1890-luvulle tultaessa. Esimerkiksi ruotsin kieli menetti painoarvoaan, mutta sen tilalle nousivat aiempaa korkeammat vaatimukset suomen kielen kirjallisissa taidoissa. Maallikoiden merkitys suomalaisen oikeus- ja hallintojärjestelmän toiminnalle oli hyvin merkittävä, mutta tästä huolimatta ainoastaan hyvin harva oikeudellista työtä tehneistä maallikoista kykeni elättämään itsensä sen avulla.
Kokonaisuutena väitöskirjani kartoittaa suomalaisen oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan historiallisia juuria sekä sosiaalihistoriaa. Erityisesti maallikoiden tekemä oikeudellinen työ ja sen merkitys on ollut suurelta osin kirjoittamaton luku suomalaista oikeushistoriaa.
Viestintä