Unitutkimuskeskus

Osoite: ​Unitutkimuskeskus, Turun yliopisto, Lemminkäisenkatu 3b, 20520 TURKU

Henkilökunta 

Professori Tarja Saaresranta

Tutkimuskoordinaattori Marjo Sunnari p. 050 3456 874

Tutkijat 

Jenni Toivonen, LT
Ulla Anttalainen, LT, dosentti
Nea Kalleinen, LT, dosentti
Aino Lammintausta, LT
Laura Lampio, LT
Salla Lamusuo, LT
Olli Polo, LT, dosentti
Päivi Polo, LT, professori
Ville Rimpilä, FT
Karri Utriainen, LT
Arho Virkki, FT, dosentti
Irina Virtanen, LT 

Väitöskirjatutkijat

Usame Al-Rammahi, HLL
Fatma Doghman, LL
Salla Fagerudd, LL
Jere Jaakkola, LL
Linnea Kroneld, LL
Olli Lyyra, LL
Nora Nikander, LL
Petri Ojala, LL
Marja Palomäki, LL

Ikääntyvän naisen unen laatu -tutkimus on osa Euroopan Unionin rahoittamaa tutkimusta, Univaikeudet menopausaalisilla ja postmenopausaalisilla ikääntyvillä naisilla: esiintyvyys, biologiset mekanismit, eläinmallit, sosiaaliset yhteydet, hoito ja preventio (QLRT-2000-00499). Projektin pääkoordinaattori toimi dosentti Tarja Porkka-Heiskanen.
 
Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, miksi menopausaaliset ja postmenopausaaliset naiset kärsivät usein unihäiriöistä, joilla on negatiivista vaikutusta mm. elämänlaatuun ja työtehoon. Lisäksi selvitetään unihäiriöiden tehokasta hoitoa ja preventiota.

Turussa tehtävän tutkimuksen erityiskysymykset ovat:

• Ovatko unenlaadussa tapahtuvat muutokset yhteydessä ikääntyessä tapahtuviin hormonitasojen muutoksiin?
• Ovatko unenlaadussa tapahtuvat muutokset yhteydessä ikääntyessä tapahtuviin sirkadiaanisen systeemin muutoksiin?
• Onko ikääntyvä nainen herkkä unen puutteelle?
• Miten ikääntyvän naisen uniongelmia tulisi hoitaa?

Aineiston keruu on päättynyt, analysointi ja raportointi jatkuvat.

Tutkimuksen kesto: 2001- 

Päätutkija: Professori Päivi Polo

Vaihdevuosien avulla voidaan tutkia hengityksen ja sydän- ja verisuonitautien välistä suhdetta. Unenaikaiset hengityshäiriöt sekä sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät vaihdevuosien jälkeen, mutta ikääntymisen ja vaihdevuosien vaikutusta ei silti täysin ymmärretä. Tutkimuksessa seurattiin naisia ennen vaihdevuosia 46-vuotiaasta alkaen 5 ja 10 vuoden kuluttua. Lisäksi tutkittiin poikkileikkausotos 56-vuotiaita vaihdevuodet saavuttaneita naisia.

Tutkimuksen tavoitteet:

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on selvittää unenaikaisten hengityshäiriöiden ja aineenvaihdunnan häiriöiden välistä suhdetta.

Tutkimuksen erityisinä tavoitteina on selvittää vaihdevuosien vaikutusta seuraaviin seikkoihin:

• endoteelin toimintaan ja valtimoiden kalkkiutumisen esiasteisiin
• unenaikaisiin hengityshäiriöihin
• unen rakenteeseen ja laatuun sekä
• päiväaikaiseen uneliaisuuteen

Erityisenä painopisteenä on yöunen aikaisen transkutaanisen (ihon läpi kulkeutuvan) hiilidioksidimäärän (ts. hiilidioksidin osapaineen) mittaaminen ja profilointi.

Aineiston keruu on päättynyt, analysointi ja raportointi jatkuvat.

Tutkimuksen kesto: 2001- 

Päätutkija: Professori Tarja Saaresranta

ESADA (European Sleep  Apnea Database) is an observational prospective real-world cohort study in collaboration between European sleep centers. 

The overall aim of the ESADA project is:

• to build the largest existing database of patients with sleep and breathing disorders. 
• to collect patient information from a network of European sleep centers.
• to execute cross-sectional, prospective, interventional or long-term follow-up studies based on information in the data base.

Specific study targets and objectives

Primary objective:

• to generate cross sectional data on anthropometrics, sleepiness measures and comorbidity in European patients with various degree of OSA severity.

Secondary objectives:

• to measure the incidence of cardiovascular diseases.
• to prospectively explore the cardiovascular and overall mortality in OSA and its relation to OSA severity and cardiovascular risk factors.
• to explore the effect of different OSA treatment modalities on hemodynamic and metabolic parameters as well as on cardiovascular morbidity, metabolic disorder and sleepiness. 

Tertiary objectives: 

to explore the dose-response relationship between OSA severity and hypertension, hyperglycemia, cardiovascular morbidity, metabolic disorder and sleepiness.

• to assess the effect of age, gender, domicile as well as cardiovascular and metabolic comorbidity on cardiovascular endpoints in sleep apnea patients 
• to assess the value of various sleep laboratory procedures in terms of diagnostic and treatment routines on outcome in sleep apnea patients.
• to assess the safety, tolerability and compliance with long-term CPAP treatment, oral devices and surgery (safety and tolerability) 

European sleep laboratory clinical process evaluation 

• to assess the regional differences across sleep laboratories in Europe regarding patient populations, treatment allocations, diagnostic work up, as well as adherence to therapy.
• to transfer know-how and to unify procedures as well as to generate minimum standards between different European sleep laboratories by the use of a standardized data acquisition procedure.
• to generate a data base to be used for future health economical assessments in sleep apnea patients in relation to the various national health care systems. 

Substudy protocols to be generated from the joint database 

to create a network of scientifically active sleepcentres and a joint database to be used for specific patient recruitment in collaborative studies.

Recruitment, analyses and reporting ongoing.

Duration of the study: 2007- 

Principal Investigator in Finland: Professor Tarja Saaresranta

Revolution of sleep diagnostics and personalized health care based on digital diagnostics and therapeutics with health data integration.

Sleep Revolution is a multidisciplinary and international research and development project funded by the Horizon 2020 Framework Programme for Health, Demographic Change and Wellbeing, and jointly coordinated by the University of Reykjavik and the University of Eastern Finland.

Obstructive sleep apnea (OSA) is associated with various negative health consequences including increased risk of heart disease, hypertension and daytime sleepiness causing road accidents. The economic burden of OSA is rising as almost 1 billion people worldwide are estimated to have OSA. The current diagnostic metric, however, relates poorly to these symptoms and comorbidities. It merely measures the frequency of breathing cessations without assessing OSA severity in any other physiologically relevant way. Furthermore, the clinical methods for analyzing PSG signals are outdated, expensive and laborious. Due to this, the majority of OSA patients remain without diagnosis or have an inaccurate diagnosis leading to sub-optimal treatment. Thus, it is evident that more personalized diagnostics are required including predictive and preventive health care and patient participation. The SLEEP REVOLUTION aims to develop machine learning techniques to better estimate OSA severity and treatment needs to improve health outcomes and quality of life. These techniques are implemented to high-end wearables developed in this project to alleviate the costs and increase the availability of PSGs. Finally, we aim to design a digital platform that functions as a bridge between researchers, patients and healthcare professionals. We will achieve these ambitious goals throughout extensive collaboration between sleep specialists, computer scientists and industry partners. The collaboration network consists of over 30 sleep centers working together to provide the needed retrospective data (over 10.000 sleep studies). The multi-center prospective trials involve experts and end-users to assess and validate the new SLEEP REVOLUTION diagnostic algorithms, wearables and platforms. With the commitment of the European Sleep Research Society and Assembly of National Sleep Societies (over 8000 members), we have the unique possibility to create new standardized guidelines for sleep medicine in the EU.

Objectives:

• Transform current diagnostic methods for sleep-disordered breathing (SDB)
• Bring advanced sleep diagnostics from hospital into patient’s home
• Promote participatory health care with technological solutions
• Develop different personalized treatment options for SDB

Duration of the study: Started March 1, 2021

Principal investigator at the University of Turku: Professor Tarja Saaresranta

Principal investigator at the Turku University Hospital: Adjunct professor Ulla Anttalainen

The data are fragmented and studies are focusing on interactions of sleep and obesity, eating pattern and obesity, or gut microbiota and obesity, but not the cross-talk of all these factors in the same individual or population. Therefore, we need a multifactorial approach to get a more deep insight on the obesity and weight regulation. Further, novel cost-effective tools to advance lifestyle changes are needed. Emerging evidence suggests that novel countermeasures, such as modulation of the timing of food intake, may be effective strategies in weight control and prevention of obesity. 

Objectives:

• to provide scientific basis for the relationship between subjective sleep quality, diurnal eating pattern, gut microbiome, and obesity
• to develop and test a pragmatic, cost-effective new tool to advance lifestyle changes using E-health approach
• to compare differences in subjective sleep quality, diurnal eating pattern and gut microbiome at baseline
• to compare changes induced by the E-health intervention among the three study groups and participants with different work schedules

Participants:

• Three groups of participants will be recruited via newspaper announcements, social media, and the database of the Turku University Hospital: community dwelling 18 – 65 year old adults 1) with BMI 18.5 - 30 kg/m2 (n = 40, M:F = 1:1), 2) BMI > 30 kg/m2 (n = 40, M:F = 1:1), and 3) OSAS patients with BMI > 30 kg/m2 using nasal continuous positive airway pressure (CPAP) treatment on an average > 4 h/d (n = 40, M:F = 1:1).
• Exclusion criteria: antimicrobial treatment within 3 months prior the baseline visit, inflammatory bowel diseases.

Course of the Study

• Baseline phase (3 weeks)
• Intervention phase (16 weeks)
• Follow-up phase (24 months)

ClinicalTrials.gov identifier (NCT number): NCT04850391

Duration of the study: Started 2021. Recruitment completed. Follow-up, analyses and reporting ongoing.

Principal investigator: Professor Tarja Saaresranta

Uniapnean fysiologiset syyt ovat tarkentuneet viime vuosien tutkimusten ansiosta. Ylipainehengityslaitehoito ei sovellu kaikille ja uusia hoitomenetelmiä tarvitaan näille potilaille. Toistaiseksi lääkkeellistä hoitoa uniapneaan ei ole. Wello 2® hengitysharjoituslaite olisi edullinen ja helppokäyttöinen hoitomuoto kaiken ikäisille oikein kohdennetuille uniapneapotilaille.

Tutkimuksen tavoitteet:

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Wello 2® hengitysharjoituslaitteen vaikutusta uniapneapotilailla uniapnean hoitomuotona.

• Ensisijaisena tavoitteena on Wello 2® hengitysharjoituslaitteen vaikutukset unipolygrafiatuloksiin (PSG) ja uniapneaoireisiin 3 kk:n käytön jälkeen.
• Toisena tavoitteena on mahdollisten vaikutusten säilyminen vielä 3 kk:n seurantajakson jälkeen ilman Wello 2® hengitysharjoituslaitetta.

Tutkimusasetelma:          

Kliininen seurantatutkimus keuhkoklinikan uniapneapotilailla, joilla ei ole käytössä muuta uniapnean hoitomuotoa. Tutkimuksen kesto on 6 kk, josta aktiivivaihe Wello 2® hengitysharjoituslaitteen kanssa 3 kk ja seurantavaihe 3 kk hoidon loppumisesta.

Tutkimuksen kesto: 2021- . Rekrytointi päättynyt. Aineiston analysointi ja raportointi jatkuvat.

Päätutkija: LT, dosentti Ulla Anttalainen

Yhä iäkkäämmille uniapneapotilaille aloitetaan CPAP-hoito. CPAP-hoidon tiedetään vähentävän päiväaikaista uneliaisuutta ja parantavan elämänlaatua myös joillakin ikääntyneillä. Suurin osa uniapneatutkimuksista on tehty keski-ikäisillä potilailla ja yli 75-vuotiaiden uniapneasta tiedetään hyvin vähän.

Tutkimuksen tavoitteet:

• Iäkkäiden uniapneapotilaiden ilmiasun erityispiirteet verrattuna nuorempiin
• CPAP-hoitoon sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät iäkkäillä
• Sukupuolierot ja erot 70-80-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden ikäryhmissä

Tutkimusasetelma:

Tutkimusasetelma on retrospektiivinen rekisteritutkimus. Tiedot kerätään Auria-tietopalvelun kautta ja manuaalisesti sähköisistä sairauskertomuksista uniapneadiagnoosin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2012-2019 saaneista 18-vuotiaista ja sitä vanhemmista potilaista.

Tutkimuksen kesto: 2021- Aieneiston analysointi ja raportointi meneillään.

Päätutkija: professori Tarja Saaresranta

Kansainvälisten suositusten ja suomalaisten säädösten mukaan uniapneapotilaiden CPAP-hoitoa tulee seurata. Kasvava potilasmäärä haastaa terveydenhuollon resurssit. Tutkittua tietoa ei ole, miten ja kuinka usein potilaita tulisi seurata ja ketkä seurannasta erityisesti hyötyvät. Seurannassa on kiinnitetty huomiota huonosti hoitoon sitoutuviin potilaisiin. Kliinisen kokemuksen perusteella on kuitenkin potilaita, jotka käyttävät CPAP-hoitoa keskimäärin 9 h/vrk tai enemmän, mutta syitä tähän ei tunneta.

Tutkimuksen tavoitteet:

• Tunnistaa potilaat, joiden seuranta voitaisiin toteuttaa
  • 1) kyselylomakkein, CPAP-hoidon etäseurannan ja verinäytteen (cB-HE-Tase) perusteella,
  • 2) em. ja hoitajan puhelinkontaktin avulla,
  • 3) kohdan 1) ja hoitajan polikliinisen vastaanoton perusteella ja
  • 4) kohdan 1) ja lääkärin vastaanoton avulla
• Laatia kriteerit, joiden perusteella potilaat voitaisiin edellä mainitun kohdan  1) avulla segmentoida eri tason seurantaa vaativiin ryhmiin

Tutkimusasetelma:

Retrospektiivinen rekisteritutkimus  Tyksin keuhkoklinikan 5-vuotisseurantaan vuosina 2019-2020 tulevista CPAP-hoitoisista uniapneapotilaista (noin 1400 potilasta) ja CPAP-hoidon langattoman etäseurannan perusteella identifioidut vähintään 9 h/ vrk CPAP-hoitoa käyttävät potilaat.

Tutkimuksen kesto: 2023- Aineiston analysointi ja raportointi meneillään.

Päätutkija: Professori Tarja Saaresranta

Poikkeava hengitys unen aikana lisää päiväväsymystä ja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta, huonontaa verisuonien endoteelin toimintaa ja aiheuttaa systeemistä tulehdusta. Uniapneaa sairastavilla on suurentunut post-operatiivinen riski sydän- ja verisuonikomplikaatioille. Unitutkimuksia ennen ja jälkeen sydänkeuhkokoneavusteisesti leikattaville potilaille ei ole kuitenkaan  aiemmin tehty.

Tutkimuksen tavoitteet:

• Vaikuttaako heikko leikkauksesta toipuminen lisääntyneisiin unenaikaisiin hengityshäiriöihin tai jo olemassa oleva hengitysongelma heikompaan leikkaustoipumiseen.
• Vaikuttaako jo todettu uniapnea tai muu unenaikainen häiriö ohitusleikkauksesta toipumiseen ja päinvastoin, vaikuttaako ohitusleikkaus potilaan oirekuvaan.
• Löytyykö pahenevalle uniapnealle ja sepelvaltimotaudille joitakin yhteisiä tekijöitä, jotka selittävät jo tiedossa olevaa yhteyttä näiden kahden taudin välillä.

Tutkimusasetelma:

Tutkimusasetelma on prospektiivinen, havainnoiva tutkimus. Tutkimukseen rekrytoidaan sydän-keuhkokoneavusteisesti tehtävään ohitusleikkaukseen tulevia potilaita (n= 70). Potilailta tutkitaan mm. verikokeita, UKG ja unipolygrafia ennen ja jälkeen leikkauksen; post-opratiivinen unipolygrafia tehdään 6 kk leikkauksesta.

ClinicalTrials.gov

Tutkimuksen kesto: 2023 -. Rekrytointi, analysointi ja raportointi meneillään.

Päätutkija: LT, dosentti Jenni Toivonen

Monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymää (PCOS) sairastavilla on raportoitu esiintyvän muita naisia enemmän obstruktiivista uniapneaa sekä muita unihäiriöitä. Sekä PCOS:aa että uniapneaa sairastavilla ylipaino on yleistä ja molempiin liittyy samankaltainen kansanterveydellisesti merkittävä liitännäissairastavuus, kuten insuliiniresistenssi, tyypin 2 diabetes, korkea verenpaine ja dyslipidemia, joiden esiintyvyys väestössä kasvaa ikääntymisen ja naisilla vaihdevuosi-iän ohittamisen jälkeen. Onkin esitetty, että PCOS ja uniapnea muodostaisivat noidankehän ja uniapnean hoito saattaisi hyödyttää PCOS-potilaiden fertiili-iän hedelmällisyyttä, metaboliaa ja vähentää pitkäaikaissairastavuutta.

Tutkimuksen tavoitteet:

Tutkia

• kuinka suurella osalla Tyksin keuhkosairauksien klinikalla tutkituista, uniapneaa sairastavista naisista on diagnosoitu PCOS?
• kuinka suurella osalla Tyksin keuhkosairauksien klinikalla tutkituista, uniapneaa sairastavista naisista on esiintynyt tahatonta lapsettomuutta ja/tai PCOS:aan viittaavia oireita?
• kuinka yleinen uniapnea on suomalaisilla PCOS-potilailla?
• liittyykö uniapnea tahattomaan lapsettomuuteen?
• vaikuttaako CPAP-hoito uniapneaa sairastavien PCOS-potilaiden kuukautiskiertoon ja/tai hedelmöityshoitojen ennusteeseen?

Tutkimusasetelma:

Projektin päähaarat koostuvat retrospektiivisestä observoivasta kohorttitutkimuksesta, kahdesta kyselytutkimuksesta, valtakunnallisesta rekisteritutkimuksesta sekä prospektiivisesta interventiotutkimuksesta.

Tutkimuksen kesto: 2020 – Aineiston keruu meneillään.

Päätutkija: Professori Päivi Polo

Hengitysvajeen etiologia on moninainen ja potilaat ovat usein monisairaita. Aloitimme ensimmäisenä Pohjoismaissa kaksoispaineventilaatiohoidon (2PV) etäseurannan v. 2018.

Tutkimuksen tavoitteet:

Tutkia

• 2PV-käyttäjien diagnoosijakaumaa
• hengitysvajetta aiheuttavien sairauksien yhteisesiintyvyyttä ja ennustetta
• 2PH-hoidon etäseurannan vaikuttavuutta
• 2PV-hoidon lopettamissyitä

Tutkimusastelma:

Retrospektiivinen rekisteritutkimus. Tyksin keuhkoklinikassa v. 2004-2014 (N = 1281) ja v. 2019-2021 2PV-hoidon aloittaneet potilaat, joiden sähköisistä sairauskertomuksista kerätään manuaalisesti laajasti tietoja hengitysvajaukseen ja liitännäissairastavuuteen liittyen.

Tutkimuksen kesto: 2015- Analysointi ja raportointi jatkuvat.

Päätutkija: LT, dosentti Ulla Anttalainen

CPAP-hoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon (2PV) aloitusvaiheen onnistuminen vaikuttaa merkittävästi hoitoon sitoutumiseen ja hoitajan antamaa hyvää kasvokkain tapahtuvaa ohjausta on pidetty tärkeänä. Potilaan itsenäisesti pelkästään kirjallisten ohjeiden tai videoiden avulla tapahtuvasta CPAP-hoidon aloituksesta ei ole julkaisuja.

Konsultoivan hengitysvajehoitajan toiminta alkoi Tyksissä vuonna 2018. Hoitaja aloittaa muulla kuin keuhko-osastolla olevalle potilaalle 2PV-hoidon ja seuraa sitä langattoman etäseurantaohjelman kautta. Jos näin aloitettu hengitysvajeen hoito onnistuu samanaikaisesti muun erikoisalan sairautta hoidettaessa, vältetään hoitojakso keuhkosairauksien osastolla. Konsultoiva hengitysvajehoitaja huolehtii lisäksi mm. 2PV-hoidon etäseurannasta ensimmäisten hoitokuukausien aikana.

Tutkimuksen tavoitteet:

• Säästääkö CPAP-hoidon oma-aloitus hoitohenkilökunnan aikaa?
• Vaikuttaako CPAP-hoidon oma-aloitus hoitoon sitoutumiseen ja potilastyytyväisyyteen?
• Vaikuttaako CPAP-hoidon oma-aloitus kokonaiskustannuksiin tavanomaiseen CPAP-aloitukseen verrattuna?
• Saadaanko konsultoitavan hengitysvajehoitajan toiminnasta säästöä hoitopäivissä ja kustannuksissa ottaen huomioon lisääntyneet toiminnasta aiheutuneet palkkakulut?

Tutkimusasetelma:

Retrospektiivinen rekisteritutkimus. Perättäiset CPAP-hoidon v. 2021 aloittaneet potilaat (N=800) ja v. 2019 -2021 2PV-hoidon Tyksissä aloittaneet aikuiset potilaat.

Tutkimuksen kesto: 2022- Aineiston analysointi ja raportointi meneillään.

Päätutkija: Professori Tarja Saaresranta

Narkolepsiapotilaiden hoidossa on paljolti keskitytty hypersomnian hoitoon. Unen erityishäiriöt ja psykiatrinen oireilu ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka niiden vaikutus toimintakykyyn ja elämänlaatuun on merkittävä.

Tutkimusasetelma:

Tutkimme narkolepsiapotilaiden unen erityishäiriöiden (kuten painajaiset, unihalvaukset, parasomniat) yleisyyttä ja laatua ja näiden yhteyttä psykiatriseen oireiluun (masennus, ahdistuneisuus), sairauden vaiheeseen ja vaikeusasteeseen, lääkitykseen sekä toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Tutkimuksen tavoitteet:

• Kehittää tämän potilasryhmän hoitokäytäntöjä
• Parantaa narkolepsiapotilaiden elämänlaatua sekä työ- ja opiskelukykyä
• Lisätä potilaita hoitavien ammattilaisten tietoisuutta uniongelmista kokonaisvaltaisen hoidon organisoimiseksi

Tutkimuksen kesto: 2021- . Rekrytointi päättynyt. Analysointi ja raportointi meneillään.

Päätutkija: PsT, dosentti Katja Valli