Väitös (työterveyshuolto): TtM Liisa Vilén
Aika
14.6.2024 klo 12.00 - 16.00
TtM Liisa Vilén esittää väitöskirjansa ”Indoor environment-related hoarseness among Finnish health care professionals” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen (Sairaala Nova, Jyväskylä) ja kustoksena professori Tuula Putus (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on työterveyshuolto.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9667-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hyvin toimiva ääni on yksi terveydenhuollon ammattilaisen tärkeimmistä työkaluista, jota tarvitaan potilasturvallisuuden saavuttamisessa. Vaikka äänen käheytyminen on harvoin merkki vakavasta sairaudesta, vaikuttaa se merkittävästi elämänlaatuun ja työkykyyn. Käheyden yleisyyttä ei terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ole tutkittu, vaikka terveydenhuollon työympäristöissä esiintyy monia käheyteen altistavia riskitekijöitä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten käheyden yleisyyttä ja sen erityisesti sisäympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus koostui valtakunnallisesta terveydenhuollon henkilöstölle suunnatusta kyselystä (N=15 553) sekä kliinisestä osasta.
Tulosten mukaan jopa 30 % terveydenhuollon ammattilaisista kärsii äänen käheytymisestä viikoittain tai useammin. Erot olivat merkittäviä eri ammattiryhmien ja rakennusten välillä. Ammattiryhmistä kätilöillä käheys oli yleisintä. Mielenkiintoista oli, että ammateissa, joissa tiedetään olevan suurempi riski altistua kemikaaleille, kuten hammashoitajilla tai -lääkäreillä, ei käheyttä esiintynyt merkittävästi enempää. Merkittävästi enemmän käheyttä esiintyi vauriorakennuksissa, jopa kuusinkertainen määrä vertailurakennuksiin verrattuna. Rakennusten perusteellinen korjaaminen vähensi käheyden esiintyvyyttä. Sisäympäristön ongelmat, kuten huono ilmanlaatu ja kosteusvauriot, olivat merkittäviä riskitekijöitä käheydelle. Lisäksi tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käheys johtuu suurelta osin kurkunpään ärsytyksestä eikä allergisista reaktioista. Tämä huomio avaa uusia näkökulmia käheysongelman syiden selvittämiseen.
Vaikka sisäympäristöön liittyviä ongelmia terveydenhuollon yksiköissä on tunnistettu jo 1990-luvulta lähtien, edelleen yli puolet vastaajista ilmoitti kokevansa sisäympäristöön liittyviä ongelmia työssään viikoittain tai useammin. Voidaankin siis todeta, että sisäympäristöön liittyviä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia.
Tutkimustulokset korostavat tarvetta kiinnittää huomiota terveydenhuollon ammattilaisten työympäristön laatuun ja sisäilmaongelmiin. Korjaamalla vauriorakennusten ongelmia voimme parantaa terveydenhuollon ammattilaisten työolosuhteita merkittävästi.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen (Sairaala Nova, Jyväskylä) ja kustoksena professori Tuula Putus (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on työterveyshuolto.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9667-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hyvin toimiva ääni on yksi terveydenhuollon ammattilaisen tärkeimmistä työkaluista, jota tarvitaan potilasturvallisuuden saavuttamisessa. Vaikka äänen käheytyminen on harvoin merkki vakavasta sairaudesta, vaikuttaa se merkittävästi elämänlaatuun ja työkykyyn. Käheyden yleisyyttä ei terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ole tutkittu, vaikka terveydenhuollon työympäristöissä esiintyy monia käheyteen altistavia riskitekijöitä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten käheyden yleisyyttä ja sen erityisesti sisäympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus koostui valtakunnallisesta terveydenhuollon henkilöstölle suunnatusta kyselystä (N=15 553) sekä kliinisestä osasta.
Tulosten mukaan jopa 30 % terveydenhuollon ammattilaisista kärsii äänen käheytymisestä viikoittain tai useammin. Erot olivat merkittäviä eri ammattiryhmien ja rakennusten välillä. Ammattiryhmistä kätilöillä käheys oli yleisintä. Mielenkiintoista oli, että ammateissa, joissa tiedetään olevan suurempi riski altistua kemikaaleille, kuten hammashoitajilla tai -lääkäreillä, ei käheyttä esiintynyt merkittävästi enempää. Merkittävästi enemmän käheyttä esiintyi vauriorakennuksissa, jopa kuusinkertainen määrä vertailurakennuksiin verrattuna. Rakennusten perusteellinen korjaaminen vähensi käheyden esiintyvyyttä. Sisäympäristön ongelmat, kuten huono ilmanlaatu ja kosteusvauriot, olivat merkittäviä riskitekijöitä käheydelle. Lisäksi tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käheys johtuu suurelta osin kurkunpään ärsytyksestä eikä allergisista reaktioista. Tämä huomio avaa uusia näkökulmia käheysongelman syiden selvittämiseen.
Vaikka sisäympäristöön liittyviä ongelmia terveydenhuollon yksiköissä on tunnistettu jo 1990-luvulta lähtien, edelleen yli puolet vastaajista ilmoitti kokevansa sisäympäristöön liittyviä ongelmia työssään viikoittain tai useammin. Voidaankin siis todeta, että sisäympäristöön liittyviä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia.
Tutkimustulokset korostavat tarvetta kiinnittää huomiota terveydenhuollon ammattilaisten työympäristön laatuun ja sisäilmaongelmiin. Korjaamalla vauriorakennusten ongelmia voimme parantaa terveydenhuollon ammattilaisten työolosuhteita merkittävästi.
Viestintä