Tutkimus Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä
Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä tehdään monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta, jossa hyvinvointi, terveys ja sairaus nähdään kytköksissä kulttuurisiin, kielellisisiin, historiallisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin ja käytäntöihin.
Tutkimushankkeet
Monitieteinen hanke tutkii sairauden toipumisen esityksiä, merkityksiä ja arvoa kulttuurissa, lääketieteessä ja yhteiskunnassa. Se analysoi toipumisen käsittelyn kerronnallisia keinoja ja osoittaa toipumisen ja kertomuksen välillä vuorovaikutuksia. Tutkimuksen lähtökohtana ovat näkemykset, joiden mukaan toipuminen on lääketieteellisen ja sosiaalisen johtamisen organisatorinen työkalu. Hanke osoittaa, miten toipumista pidetään yhtäältä tienä vapauteen ja toisaalta lääketieteellisesti ja taloudellisesti rajoittavana esteenä. Tutkimuksen aineisto koostuu kirjallisuudesta, elokuvista, asiateksteistä sekä sosiaalisesta mediasta ja pitää sisällään englanninkielisiä, ranskankielisiä ja suomenkielisiä esimerkkejä.
Hankkeen rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2023-2027
Yhteyshenkilö: Avril Tynan
”Sanoja terveyden tekijöille: Kaunokirjallisuus, terveydenhuolto ja demokratia” tutkii kirjallisuuden ja yhteisöllisen lukemisen merkityksiä monikielisessä terveydenhuollossa. Hanke tuo ensimmäistä kertaa yhteen narratiivisen lääketieteen ja kulttuurisen kielenoppimisen menetelmät. Kehitämme monikielisiä narratiivisen lääketieteen käytäntöjä ja tutkimme lukupiirien mahdollisuuksia lisätä suomea ensi- ja vieraana kielenä puhuvien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kerronnallista, kulttuurista ja kielellistä osaamista sekä yhteiskunnallista osallisuutta.
Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2024-2026
Yhteyshenkilö: Viola Čapková
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
Päättyneet hankkeet
Psyykkisistä syistä johtuva vajaakuntoisuus on kasvava huoli yhteiskunnassamme. Ilmiöllä on pitkä historia, jonka tunnemme kuitenkin huonosti. Tämä hanke kysyi, miten psyykkinen kärsimys, sen pitkäkestoisuus ja sairastuneen yksilön osallisuus on kohdattu ennen, 1800-luvun jälkipuolelta nykyaikaan ulottuvana hyvinvointiyhteiskunnan synnyn aikana. Miten yksilö, perhe ja yhteiskunta ovat ymmärtäneet psyykkisen sairastumisen, sen pitkittymisen tai siitä vain osittain tervehtymisen. Miten aiemmin toimittiin, miten tilanteet koettiin?
Tutkimuksessa analysoitiin neljä elämäntarinaa biografista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimus lähti psyykkisen vajaakykyisyyden (mental disability) käsitteestä ja yhdisti vammaisuuden historian biografiseen tutkimukseen sekä uusmaterialistisiin lähtökohtiin mielen ja materian yhteenkietoutuneisuudesta.
Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2020-2022
Yhteyshenkilö: Kirsi Tuohela
Suomen Akatemian tutkimushankkeen Identiteettityö: kerronnallinen toimijuus, metanarratiivisuus ja kirjallisuusterapia keskiössä olivat yhdessä lukeminen ja lukupiirit, perinteiset ja kokeilevat, sekä kirjallisten kertomusten mahdollisuudet.
Hanketta johti professori Hanna Meretoja Turun yliopiston yleisessä kirjallisuustieteessä, ja se oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria (2018-2022).
Hankkeen tutkijat olivat FT Päivi Kosonen, kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti sekä fil. yo. Eevastiina Kinnunen, kirjallisuusterapiaohjaaja.
Monitieteisessä ArtsEqual -hankkeessa (2015–2021) tutkittiin sitä, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Taide ymmärretään kaikille tasapuolisesti kuuluvana peruspalveluna, joka voi edistää laaja-alaisesti hyvinvointia. Yhtäältä hanke tuotti uutta tietoa siitä, millaisia tasa-arvoa edistäviä tai estäviä mekanismeja nykyisissä taidepalveluissa on. Toisaalta hankkeessa analysoitiin muun muassa kouluissa, taiteen perusopetuksessa, vanhuspalveluissa, monikulttuurisessa nuorisotyössä ja vankiloissa toteutettujen osallistavien taiteen ja taidekasvatuksen interventioiden vaikutuksia. Taideyliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa oli mukana Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Työterveyslaitos. Turun yliopisto oli mukana vuoteen 2020 saakka.
Turun yliopistosta hankkeessa oli vuoteen 2020 saakka mukana tutkijatohtori Anu Laukkanen. Laukkanen selvitti tutkimuksessaan, miten kulttuuri- ja sote-toimijoiden yhteistyönä syntyvissä taidepalveluissa (isä–vauva-sirkus, kodeissa toteutettava yhteisötaide) pyritään saavuttamaan erilaisia osallistujaryhmiä ja millaisiin käsityksiin taiteen merkityksestä sekä taiteeseen osallistumisen hyödyistä taiteen ja soten yhteistyö perustuu.
Hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lue lisää hankkeen verkkosivustolta.
Suomen Akatemian rahoittamassa Mieli ja toinen -hankkeessa (2013–2016) tutkittiin ihmismielen vuorovaikutusta yliluonnollisina, paranormaaleina ja tuonpuoleisina pidettyjen ilmiöiden kanssa. Monitieteinen hanke perustui historiantutkimuksen, folkloristiikan, antropologian sekä psykiatrian yhteisyhteistyöhön.
Hankkeen tuloksia on koottu Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittamaan artikkelikokoelmaan Mielen rajoilla. Arjen kummat kokemukset (SKS 2017).
Kulttuurin ja terveyden tutkimuksen yksikössä toteutettiin vuosina 2015–2016 arviointitutkimushanke Turun kaupungin EVIVA-toimintaohjelman vaikutuksista. Vapaa-aikatoimialan EVIVA-toimintaohjelman (2011–2015) tavoitteena oli ennaltaehkäisevien vapaa-aikapalvelujen kehittäminen yhdessä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin kanssa. Monipuolisilla EVIVA-toimilla on pyritty tavoittamaan ja aktivoimaan erityisesti sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevia sekä vapaa-ajan palveluja käyttämättömiä kaupunkilaisia. Tutkimme laadullisen tutkimuksen menetelmin EVIVA-toimintaohjelman vaikutuksia 1) asukkaiden yhteisöllisyyden kokemuksiin, 2) vapaa-aikatoimialan sisäiseen ja toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä uusien toimintatapojen syntymiseen ja pysyvyyteen ja 3) alueellisen yhteistyön toimintamalleihin.
Laukkanen, Anu (toim.): "EVIVA – ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika". Anu Laukkanen, Ira Ahokas, Katariina Heikkilä, Tuire And & Salla Mistola. Arviointiraportti. Julkaistu Kipinä-verkkolehdessä 1/2017.
Hankkeen tutkijoina toimivat FM Ira Ahokas ja FM Katariina Heikkilä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sekä FT Anu Laukkanen Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä.
Hauras toimijuus ja toiminnan sidokset -tutkimushankkeessa (2012–2017) tarkasteltiin toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia hyvinvointivaltion jälkeisessä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Viime vuosikymmeninä näkemykset yksilöiden valinnanvapaudesta, autonomiasta ja kuluttamisesta ovat alkaneet muokata yhteiskunnallisia palveluja. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin näiden oletusten ehtoja ja rajoituksia. Monitieteisen tutkimusprojektin tavoitteena oli tutkia ihmisten toimijuuden mahdollisuuksia tilanteissa, joissa pitkäaikaissairaus, päihderiippuvuus tai teknologia asettaa sille reunaehtoja.
Tutkimushanketta rahoitti Suomen Akatemia, ja se toimi yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeessa tutkimusta tekivät Marja-Liisa Honkasalo, Anna Leppo, Leila Jylhänkangas ja Kaisa Ketokivi.
> Lue lisää hankkeen verkkosivustolta
Kulttuuri, terveys ja hyvinvointi -hankkeen (2012–2013) päätavoitteena oli edistää kulttuurin, taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta kartoittamalla niiden välisten yhteyksien tutkimisen teoreettisia ja metodologisia mahdollisuuksia. Hanketta rahoitti Turku2011-säätiö. Hankkeessa koottiin tieteellisistä asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä ja järjestettiin lukuisia keskeisiä tutkimusteemoja kartoittavia workshopeja. Lisäksi luotiin laaja tutkimusverkosto sekä yhteyksiä alalla toimiviin taiteilijoihin, projektityöntekijöihin ja eri hallinnon alojen edustajiin (Turun kaupunki, THL, TTL, OKM). Hankkeessa tuotettiin tutkimusohjelman perustelumuistio, joka toimitettiin Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan- sekä Terveyden tutkimuksen toimikuntiin. Hankkeessa tehty työ on jatkunut lukuisina projekteina ja hankkeina, yhtenä tärkeimmistä kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän ja sekä Taikusydän-tutkijaverkosto, joita koordinoidaan Turun ammattikorkeakoulusta.
Monikulttuuriset kohtaamiset lääkärin vastaanotolla -hankkeen tavoitteena oli analysoida autenttisia lääkärin vastaanottoja ja tuottaa tällä tavalla perustavanlaatuista ja yksityiskohtaista tietoa monikulttuuristen kohtaamisten erilaisista aspekteista. Hankkeen tutkimuksen toteutti Jenny Paananen Turun kaupunkitutkimuksen ja muun rahoituksen turvin. Tutkimus on julkaistu Jenny Paanasen (2019) suomen kielen väitöskirjassa Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla (Turun yliopisto 2019).